Eelis syntyi raskausviikolla 29+0 1100 gramman painoisena keskosena. Hän vietti ensimmäisen kuukautensa tehohoidossa. Jo silloin kuulontutkimuksissa tuli ilmi, ettei Eelis kuule. Emme kuitenkaan halunneet tehdä tarkempia kuulontutkimuksia tuossa vaiheessa, koska oli paljon vakavampiakin ongelmia, kuten itsenäinen hengittäminen ja keuhkojen vajaatoiminta. Lisäksi perheessämme oli viittomakieli valmiina, joten lapsen äidinkieli olisi viittomakieli kuulosta riippumatta. Ensimmäisen kerran kuulo tutkittiin ”oikeasti” noin vuoden ikäisenä, jonka jälkeen Eelis sai kuulolaitteet ja aloitti puheterapian. Kuulolaitteiden käyttö oli aluksi satunnaista ja laitteet löytyivät useimmiten hiekkalaatikosta tai lelukopasta.
3-vuotiaana Eelis sai pikkuveljen Ilmon, joka myös heti todettiin kuuroksi. Myös Ilmon kuulontutkimuksissa etenimme rauhallisesti. Ilmo sai myös kuulolaitteet käyttöönsä reilun vuoden ikäisenä. Sisäkorvaistutetta emme ole halunneet, koska lapsillamme on jo kotona viittomakieli. Jälkeenpäin olemme kysyneet lapsilta, silloin tällöin josko he itse olisivat halunneet istutteen, tähän pojat ovat tähän asti vastanneet aina kieltävästi.
Kuulolaitteet
Pojat molemmat ovat käyttäneet kuulolaitteita lähinnä päiväkodissa ja koulussa, kotona käyttö on ollut satunnaisempaa. 4-vuoden iässä Ilmon kuulolaitteet vaihdettiin kuitenkin toisen merkkisiin, johon loppui myös pojan kuulolaitteiden käyttö. Sen jälkeen Ilmo valitti moneen kertaan kuulolaitteiden sattuvan korviin ja tuntuvan huonolta. Valitusta ja säätämistä jatkui viime kevääseen asti, jolloin poika todella itkuinen ja lähdimme hakemaan apua. Opettajan ja vanhempien yhteisen päätöksen mukaisesti lopetimme kuulokojeiden käytön huolimatta siitä, että hyöty olisi ollut suuri. Kuulokeskuksen mieliksi pidämme kojeet pöytälaatikossa. Pojan mieliala oli kuitenkin tärkeämpi ja nyt näemme tuloksena onnellisen koulun käyntiin motivoituneen pojan.
Eelis käyttää kuulolaitetta päivittäin koulussa useimmiten yhtä mutta tarpeen mukaan laite löytyy molemmista korvista. Lisäksi käytössä on FM-laite luokassa. Eelikselle käyttö on mieluista ja hän kokee hyötyvänsä laitteista ja kuulemisesta. Vaikka onkin meidän pojista se, jolla on huonompi kuulo. Eelis itse valitsee tilanteet ja paikat, joissa käyttää kuulolaitetta. Toki laitteet ovat yhä kadoksissa silloin tällöin, mutta vähintään yksi löytyy kouluun lähtiessä.
Päiväkoti ja koulu
Molemmat pojat kävivät päiväkoti-taipaleensa kuulovammaisten integroidussa erityisryhmässä, jossa käytettiin puhetta ja viittomia. Esikouluun molemmat ovat kuitenkin siirtyneet Albertin kouluun (nyk. Pitäjänmäen koulu) ja sitä tietä käyneet alkuopetuksen Albertin koulussa.
3.luokalla Eelis siirtyi lähikouluun, johon järjestettiin 20 oppilaan opetusryhmä, sekä luokan akustointia sekä kuuntelujärjestelmiä paranneltiin hieman kotikutoisesti sekä laitteilla. Esimerkiksi dokumenttikamera koettiin hyväksi avuksi luokan toiminnassa, kuva kirjan aukeamasta, josta puhuttiin saatiin näkyville. Koulu sujui hyvin ja siitä kiitos kuuluu erinomaiselle opettajalle, joka otti asian omakseen ja teki enemmänkin kuin olisi tarvinnut. Lisäksi luokassa oli avustajana viittä vaille valmis viittomakielen tulkki, joka hallitsi kielen käänteet Eelikselle tarvittaessa. Sen lisäksi tilattiin tarvittaessa virallinen viittomakielen tulkki tilanteisiin, joissa Eeliksen uskottiin hyötyvän tulkkauksesta.
Ilmo on käynyt koko koulutaipaleensa kuulovammaisten koulussa, luokkana on useimmiten ollut huonokuuloisten luokka, jossa on ollut viittomakieli rinnalla koko ajan.
Ilmo aloitti 3.luokan ja Eelis 6.luokan Haukkarannan koulussa (nyk. Onerva Mäen koulu) perheen paikkakunnan vaihdoksen myötä. Myös tämä ratkaisu on osoittautunut hyväksi pojille. Molemmat ovat saaneet vaikuttaa muuton yhteydessä kouluvalintoihin ja he päätyivät itse Haukkarannan kouluun juuri kieliympäristön vuoksi.
Terapiat
Molemmat ovat saaneet puheterapiaa 1-vuotiaasta lähtien tähän päivään asti vaihtelevasti 1-2 kertaa viikossa. Yleensä terapiat on järjestetty kotiin tai kouluun. Lisäksi Eelis on käynyt fysioterapiassa ja alkuvaiheessa ratsastusterapiassa.
Tällä hetkellä pojat ovat reippaita koululaisia, molemmat opiskelevat yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Harrastavat yhdessä aikidoa. Kotikielenä on yhä viittomakieli. Eelis toimii nuorena neuvonantajana lapsiasiavaltuutetun nuorten neuvonantajien joukossa. Ilmo tykkää amerikkalaisesta jalkapallosta.
