Pienille vauvoille aivorunkovasteiden rekisteröinti voidaan tehdä luonnollisessa unessa/levossa. Tutkimus voidaan myös tehdä nukutuksessa tai lapselle voidaan antaa rauhoittavaa lääkettä. Lapsen korvaan asetetaan kuuloke, jonka kautta annetaan lyhytkestoinen ääniärsyke (klikki) monta kertaa, yleensä vähintään 1000 kertaa. Ääniärsykkeen aiheuttama sähköinen vaste rekisteröidään pään alueelle asetettavien elektrodien avulla. Elektrodit (3-4 kpl) asetetaan tavallisesti korvan nipukkaan tai korvan taakse, otsalle ja päälaelle. Vasteet tallennetaan tietokoneelle ja tulostetaan piirturille (alempi kuva). Aivorunkotutkimus vie huomattavasi enemmän aikaa kuin OAE ja kestää noin puolesta tunnista tuntiin. ABR:llä voidaan tunnistaa kuuloviat, jotka eivät löydy OAE:n avulla.
Aivorunkovasteiden (ABR) rekisteröinti perustuu EEG- eli aivosähkökäyrätekniikkaan. ABR:n avulla tutkitaan kuulohermon ja aivorungon sähköisiä vasteita. Ääniärsyke aktivoi kuulohermon ja aivorungon kuuloradat synkronisesti. Ääniärsykkeen aikaansaama sähköinen potentiaali etenee kuulohermossa ja kuuloradoissa vakionopeudella. Yksittäisen ääniärsykkeen aikaansaama vaste on hyvin pieni ja hukkuu muun aivosähkötoiminnan (kohinan) joukkoon, eikä ole erotettavissa. Kun samaa ärsykettä toistetaan riittävän monta kertaa ja kuulohermossa ja aivorungon kuuloradoissa aiheuttama sähköinen toiminta summataan tietokoneen avulla, saadaan esiin aivorunkovasteet, aallot I-V. Toisin sanoen satunnaisesti esiintyvä muu aivosähkötoiminta saadaan poistettua, mutta ääniärsykkeen aiheuttama aktiviteetti vahvistuu. Kuten alemmasta kuvasta näkyy, yhdistyvät aallot IV ja V usein ja merkitään IV-V.
Aivorunkovasteet kuvastavat kuuloaistin toimintaa aivorungon tasolle asti. Pienten lasten kuulontutkimuksessa kuulokynnystä määritettäessä vähennetään ärsykkeen voimakkuutta asteittain, jolloin aivorunkovasteet pienenevät sekä viivästyvät. Ärsykkeen voimakkuutta vähennetään kunnes aalloista voimakkainkin (V) häviää. Tämän tason on osoitettu vastaavan hyvin kuulokynnystä 2 – 4 kHz taajuuksilla.
Lähde:
Elina Mäki-Torkko: Vauvojen kuulon tutkiminen – otoakustiset emissiot ja aivorunkovasteet. Avaintietokansio. KLVL ry, päivitetty 2012.
