Viittomakieli on useimmiten kuuleville kuulovammaisen lapsen vanhemmille vieras kieli, joten kielen käyttöönotto vaatii panostusta. Kuitenkin, kuten missä tahansa kielessä, mitä enemmän sitä käyttää, kielen käyttö helpottuu. Alla on listattu erilaisia mahdollisuuksia opetella ja kehittää viittomakielen taitoa puhekielisessä perheessä.
Viittomakielisessä perheessä kieli kehittyy useimmiten luonnostaan ellei lapsella ole kielellisiä erityisvaikeuksia. Mikäli näitä on, ne ilmenevät yleensä kaikissa käytetyissä kielissä. Tosin jos lapsella on vaikeuksia puheen tuotossa tai muita lisähaasteita, viittomien ja viittomakielen omaksuminen voi olla puhetta helpompaa.
Lapsi voi olla kaksi- tai monikielinen siten että kaikki ovat puhuttuja kieliä tai siten että viittomakieli on puhutun/puhuttujen kielten rinnalla. Tässä tapauksessa puhutaan ns. bimodaalisesta kaksikielisyydestä. Nykytiedon mukaan kaksikielisyys ei vaaranna kielenkehitystä, mutta molempia kieliä tulee saada riittävästi. Vähemmistökielen, kuten tässä tapauksessa viittomakielen tarjoamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Miten opimme viittomakieltä?
Viittomakieli rakentuu viittomista, kuten puhuttu kieli sanoista. Pienen lapsen kanssa lähdetään yleensä perusviittomien opiskelusta ja tähän on olemassa hyvinkin paljon aineistoja verkossa. Yleensä lähdetään siitä että tavallisille arjen asioille tarjotaan viittomat, joita käytetään säännöllisesti ja vähitellen lapsi oppii niitä käyttämään itsekin. Varsinaisen viittomakielen oppimiseen tarvitaan kuitenkin opetusta tai viittomakielisten tapaamista, jolloin kielen voi oppia itse sitä käyttämällä.
- Vaikeasti kuulovammaiselle lapselle voidaan myöntää kommunikaatio-opetusta, joka voidaan toteuttaa viittomakielen opetuksena. Tarvittavat lausunnot saadaan kuulokeskuksesta.
- Juniori-ohjelma tarjoaa viittomakielen opetusta kuulovammaisille lapsille ja heidän perheilleen viikonloppukurssien muodossa. Ohjelman kautta myös mahdollista saada viittomakielen opettaja kotiin tai päiväkotiin. Viittomakielen opetusta tarjoaa myös Kuurojen kansanopisto Helsingissä ja monet paikalliset opistot.
- Kuurojen Liiton kirjastosta on lainattavissa viittomakielistä aineistoa. Aineistot ovat lainattavissa paikan päältä tai tilaamalla postitse.
- Kuurojen Liitto tuottaa myös Kuurojen Videota, joka on n. 6 kertaa vuodessa ilmestyvä DVD. DVD:llä on viittomakielistä ohjelmaa kaikenikäisille, myös lapsille. Videon voi tilata kotiin kunnan maksusitoumuksella.
- Verkossa on aineistoja viittomakielellä ja viitotulla suomella. Suvi – Suomen viittomakielten verkkosanakirjasta voi tarkistaa yksittäisiä viittomia ja siellä on esimerkiksi satuhahmoille oma osastonsa.
- Viitottuja satutunteja järjestetään Helsingissä, Jyväskylässä ja Turussa. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja niissä on myös puhetulkkaus. Helsingin satutunnit on tallennettu ja ovat katsottavissa Kirjastokaistalta. Satutuntien ilmoittelua voit seurata FB-ryhmässä: Viittomakielinen satu.
- Kielitaito pysyy parhaiten yllä jos sitä pääsee käyttämään säännöllisesti. Kuurojen Liitto ja paikallisyhdistykset järjestävät tapahtumia viittomakielisille ja niihin kannattaa rohkeasti lähteä mukaan, vaikka ei vielä sujuvasti viittoisikaan. Tapahtumissa käy viittomakielestä ja kuurojen yhteisöstä kiinnostuneita, kuulosta riippumatta.
- Isommat lapset voivat jo itsenäisesti ylläpitää viittomataitoaan osallistumalla viittomakielisille leireille ja samalla he pääsevät tärkeään vertaisseuraan.
- Kuuloavaimen kalenterista löydät tulevat viittomakieliset tapahtumat lapsille ja koko perheelle.
Viittomakielen rooli
Jos lapsen pääasiallinen tai vahvin kieli on viittomakieli, nousee viittomakielisten yhteisön merkitys korkealle sijalle lapsen elämässä. Erityisesti jos lapsi ei käy koulua muiden viittomakielisten lasten kanssa vaan on integroituna yleisopetukseen, on hyvä varmistaa että lapsi pääsee myös omankieliseen vertaisryhmään. Tarve viittomakieliselle vertaisseuralle saattaa vaihdella kehityksen ja elämäntilanteen mukaan ja vanhempien kannattaa aktiivisesti ylläpitää yhteyksiä viittomakieliseen yhteisöön.
Useimmiten lapsen kuulo ja puhe kehittyy siten, että puhekielestä tulee pääasiallisesti käytetty kieli. Tällöin viittomakieltä voi käyttää edelleen rinnalla niissä tilanteissa, joissa kuuleminen on haasteellisempaa. Näitä tilanteita on esimerkiksi kun kuulolaitteet/prosessorit eivät ole käytössä, pidemmän etäisyyden päästä ja vaikkapa ikkunan läpi. Lapsi saattaa myös viittomataitoisessa vertaisseurassa viittoa mielellään, joten tämä mahdollisuus on hyvä tarjota puhekielisen ympäristön rinnalle.
Kielen oppii parhaiten kun se on hauskaa ja lapsille on usein kielikylvynomainen oppiminen mukavinta. Kun tarjoaa lapselle mahdollisuuden valita, hän kommunikoi useimmiten sitä keinolla mikä on hänelle helpointa missäkin tilanteessa. Kaksikieliset lapset vaihtavatkin sujuvasti kieltä tilanteen mukaan ja käyttävät sitä kieltä mikä missäkin tilanteessa tuntuu luontevimmalta.
