Puheterapia on terapia- ja kuntoutusmuoto, jonka tarkoituksena on auttaa kieli- tai puhehäiriöistä lasta tai aikuista. Terapialla poistetaan, lievennetään tai ehkäistään kielen ja puheen häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ongelmia. Puheterapiassa kuntoutetaan myös syömis- ja nielemistoimintoja sekä ääntä.
Puheterapeutiksi opiskellaan yliopistossa (logopedian koulutusohjelma) ja valmistutaan 5-6 v jälkeen filosofian maisteriksi. Puheterapeutti on Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö. Puheterapeutin ammatissa voi toimia vain Valviran laillistama puheterapeutti. Valviran keskusrekisteristä Terhikistä saa tietoja Suomessa laillistetuista puheterapeuteista.
Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka kuuluu sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluihin.
Perusterveydenhuollossa puheterapiasta saa tietoja omasta terveyskeskuksesta tai neuvolasta. Erikoissairaanhoidossa puheterapeutin työ painottuu sairauden tai vamman diagnosointiin ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen osana moniammatillista työryhmää (esim kuulovammainen lapsi). Puheterapeutti arvioi onko kyseessä normaali, viivästynyt vai poikkeava puheen ja kielenkehitys.
Kuntoutus voi tapahtua terveyskeskuksessa, sairaalassa tai Kelan järjestämänä. Kun asiakkaalla on sairaudesta ja vammasta johtuva huomattava rajoite suoriutumisessa ja osallistumisessa arjessa ja kuntoutus on perustellusti tarpeen, Kela voi järjestää tarpeellisen kuntoutuksen. Kela tekee sopimuksen yksityisen ammatinharjoittajapuheterapeutin kanssa. Yksityispuheterapeutti voi työskennellä lapsen kanssa vastaanotollaan, lapsen kotona, hoitopaikassa tai koulussa.
Kuulovammaisen lapsen puheterapiassa voidaan lapsen kehityksen ja tarpeen mukaisesti paneutua