Viittomakielen ja kommunikaatiomenetelmien opetusta haetaan lääkärin tai puheterapeutin lausunnolla kunnalta. Opetusta voidaan järjestää yksilö- ja ryhmäopetuksena. Usein sitä järjestetään perheelle ja mahdollisesti muille lapsen kanssa toimiville aikuisille. Opetuksen myöntää kotikunnan sosiaalitoimi vammaispalvelulain perusteella sopeutumisvalmennuksena. Sopeutumisvalmennus on…
Monet kuulovammaiset lapset pärjäävät koulun tai päivähoidon arkisessa tohinassa ilman erityistä tukea, mutta joutuvat turvautumaan tulkkipalveluihin kuulemisen kannalta haastavammissa tilanteissa. Näitä voivat olla esimerkiksi retket teatteriesityksiin, uimahallikäynnit ja muut vastaavat. Koulussa, eli perusopetuksen piirissä vastuu näissä tilanteissa vaadittavien tulkkauspalvelujen järjestämisestä on kunnalla….
Humak, Kuuloliitto Miia Laitisen Humanistiselle ammattikorkekoululle tekemä opinnäytetyö käsittely huonokuuloisten suhdetta viittomakieleen ja – kommunikaatioon. Kyselyyn vastanneista suurin osa (35%) käyttää viittomia harvemmin kuin kuukausittain tai ei koskaan (27%). 19% käytti viittomia päivittäin. Viittomia käytettiin…
Millie Anttilan Humanistiseen ammattikorkeakouluun tekemä opinnäytetyö käsittelee sisäkorvaistutelasten perheopetusta viittomakielen ja viittomakommunikaation opettajien näkökulmasta. Julkaisu löytyy Theseus-tietokannasta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304265170 Tiivistelmä: Sisäkorvaistutelapset ovat kasvava asiakasryhmä viittomakielen tulkkauksen sekä viittomakielen ja viittomakommunikaation perheopetuksen näkökulmasta. Tällä hetkellä suurimalle osalle…
Diakin viittomakielen tulkkiopiskelijat käänsivät Maltti ja Valtti ‐sarjaa viitotulle puheelle Yle TV2:n Pikku Kakkonen tarjoaa lastenohjelmia nyt myös viitottuina. Diakonia‐ammattikorkeakoulun (Diak) viittomakielen tulkkiopiskelijat Tytti Honkanen, Salla Isomaa ja Emmi Ranki ovat kääntäneet Maltti ja Valtti…
