Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviä kuuroja on aiemmin arvioitua vähemmän, osoittaa Finlandssvenska teckenspråkiga rf:n kartoitus. Suomenruotsalaisen viittomakielen tilaa ketjuotannalla selvittäneessä kartoituksessa suomenruotsalaisten viittomakielisten kuurojen lukumääräksi osoittautui 90 henkilöä, kun vielä vuonna 2005 heitä arvioitiin olevan 150. Kartoituksen…
Tulkkauspalvelu
Esteetön kuuntelu julkisissa tiloissa
Koulut, kirkot, palvelupisteet, teatterit, konserttisalit, auditoriot… Julkiset tilat voivat kuulovammaiselle olla täynnä näkymättömiä kynnyksiä kokea ja osallistua. Hyvän akustiikan ja valaistuksen lisäksi esteettömän kuunteluympäristön luomisessa auttavat apuvälineet. Suomen rakentamismääräysten mukaan opetustilojen ja vastaavien kokoontumispaikkojen on sovelluttava myös ”toimimisesteisten”…
Päivitetty sosiaaliturvaopas julkaistu
Joukko kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöjä on julkaissut ajantasaisen oppaan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sosiaaliturvasta. Byrokratiaviidakossa sukkuloimisessa auttavasta oppaasta löytyy tietoa muiden muassa tulkkauspalveluista, vammaistuista ja yleisempiä ohjeita sosiaali- ja terveyspalveluista. Sosiaali- ja terveysturvaan on lisäksi suunnitteilla…
Extremeharrastus venyttää aistit äärimmilleen
Pyöräilystä pienestä pitäen nauttinut Matteo aloitti viime vuonna BMX:n. Tärkeintä harrastuksessa on saada hyvä tuntuma pyörän liikkeistä ja havainnoida, mitä ympärillä tapahtuu – etenkin, kun ei voi kuulla. Kuuma heinäkuun aurinko porottaa asfalttiradalle, jolla eri…
Tulkkaus päivähoidossa ja koulussa
Monet kuulovammaiset lapset pärjäävät koulun tai päivähoidon arkisessa tohinassa ilman erityistä tukea, mutta joutuvat turvautumaan tulkkipalveluihin kuulemisen kannalta haastavammissa tilanteissa. Näitä voivat olla esimerkiksi retket teatteriesityksiin, uimahallikäynnit ja muut vastaavat. Koulussa, eli perusopetuksen piirissä vastuu näissä tilanteissa vaadittavien tulkkauspalvelujen järjestämisestä on kunnalla….
Tulkkauspalvelut
Lapsi on oikeutettu tulkkauspalveluihin, kun hänellä on kuulovamma, kuulonäkövamma tai puhevamma ja hän tarvitsee vammansa vuoksi tulkkausta. Tulkkauspalvelujen hakemiselle ei ole alaikärajaa. Pienillä lapsilla vanhemmat tekevät valinnan tulkkauksessa käytettävästä kielestä tai kommunikaatiomenetelmästä. Käytetty kieli tai…
Kuulo- ja puhevammaisten sähköiset palvelut
Kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden oikeus videopuhelut mahdollistavaan internetyhteyteen Kuulo- ja puhevammaisilla henkilöillä on lain takaama oikeus saada vakituiseen asuinpaikkaansa internet-liittymä, jolla voi käyttää videopuhelu- ja etätulkkauspalveluita. Videopuhelut mahdollistavan internetyhteyden nopeuden täytyy olla sekä saapuvassa että…
Palvelut
Julkinen sektori (valtio, kunnat ja KELA) kustantaa kuulovammaisen lapsen kuulon ja kielen kuntoutuksen, välttämättömät apuvälineet, tarvittavat tukitoimet päiväkotiin ja kouluun sekä tarvittaessa sopeutumisvalmennuksen ja tulkkipalvelun. Tämän kokonaisuuden hahmottamisessa auttaa hyvän palvelusuunnitelman tekeminen oman kunnan vammaispalvelun kanssa….
Avustaja, ohjaaja, tulkki?
Lähipäiväkoti/kouluperiaatteen mukaan lapselle tarjotaan päivähoito- tai koulupaikka mahdollisimman läheltä kotia. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tuki tuodaan ensisijaisesti sinne, missä lapsi on. Riippuen päivähoito/koulumuodosta, lapsi voi tarvita avustajaa tai tulkkausta. Avustaja Avustaja voi henkilökohtaisena avustajana avustaa…
Suomi on kirjoitustulkkauksen edelläkävijä
Kuuloliitto ry Tiedote. Julkaistu: 19.08.2014 klo 14:00 – Kuuloliitto ry Kirjoitustulkkauksesta hyötyvät erityisesti kuuroutuneet ja huonokuuloiset henkilöt. Kyseessä on tulkkausmuoto, jossa tulkki välittää puhujan viestin kirjoitettuun muotoon. Suomi on pitkään ollut kirjoitustulkkauksen edelläkävijä, sillä alaan…