Vuosien varrella sisäkorvaistute-kuntoutustyöryhmissä on opittu hahmottamaan yksilöllisesti yleensä melko realistiset sisäkorvaistutekuntoutuksen tavoitteet ja tarpeelliset kuntoutustoimenpiteet (esim. säännöllinen yksilöpuheterapia, viittomaopetus) huomioiden lapsen lähtötilanne ja tausta. Kuulovammaisista lapsista n. 30–40 %:lla on kuulovamman lisäksi jokin kehitykseen tai…
Kuulovian vaikeusasteella on suuri vaikutus puheeseen: mitä vaikeampi kuulon alenema on, sitä enemmän se vaikuttaa puheeseen. Lievästi kuulovikaisella lapsella saattaa esiintyä vain yksittäisiä artikulaatiovirheitä (esim. /s/-äänne). Tyypillisiä puheen piirteitä huonokuuloisella lapsella on erityisesti muutokset konsonanteissa…
Kuulovamman toteamisen jälkeen lapselle annetaan kuulokoje tai asennetaan leikkauksella sisäkorvaistute. Jotta näistä laitteista saa täyden hyödyn, tulee niitä käyttää säännöllisesti. Laitteet poimivat ympäristöstä puheen, mutta myös muut ympäristön äänet. Aluksi lapsen saattaa olla vaikea erotella…
Puheterapian tavoitteena on tukea lapsen kielellisten taitojen kehittymistä siten, että lapsi voisi savuttaa mahdollisimman hyvän, mieluiten ikätasoisen, puhutun kielen taidon. Jos lapsen kuulovika on lievä, omaksuu hän kuulokojeiden avulla ikätasoaan vastaavan suomen kielen taidon. Lievässä…
Puheterapeutti saa terapian alkaessa aina tarpeelliset tiedot lapsesta. Tällaisia tietoja ovat esim. perheen käyttämä kieli/kielet sekä lapsen kielellinen taso ja puheen/viittomien tuotto. Lisäksi puheterapeutilla tulee olla tiedot kuulovian vaikeusasteesta, syystä ja syntymisen ajankohdasta. Kuulokäyrän muoto ja…
Puheterapia on terapia- ja kuntoutusmuoto, jonka tarkoituksena on auttaa kieli- tai puhehäiriöistä lasta tai aikuista. Terapialla poistetaan, lievennetään tai ehkäistään kielen ja puheen häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ongelmia. Puheterapiassa kuntoutetaan myös syömis-…
Kielen ja kommunikointitaitojen kehityksen edellytyksenä on vuorovaikutus. Vauvan mahdollisuudet vuorovaikutukseen alkavat heti syntymästä. Alkuun vuorovaikutukseen riittävät kosketus, katse ja ääni. Puhumista ei kannata lopettaa, vaikka vauvalla todettaisiin kuulovamma. Vaikeastikin kuulovammainen lapsi voi aistia äänen kehollaan, mutta tällöin…
