Kuulokeskus

Mikä on palvelusuunnitelma? Palvelusuunnitelma on kuin sateenvarjo, johon kootaan tarpeellinen kokonaisvaltainen tieto lapsen kanssa toimimisesta. Palvelusuunnitelman ja muiden lapselle tehtävien suunnitelmien tulee siis olla tavoitteiltaan samansuuntaisia (Vammaispalvelujen käsikirja). Palvelusuunnitelmaa ei välttämättä tehdä kuulovammaiselle, jos hänen…

Julkinen sektori (valtio, kunnat ja KELA) kustantaa kuulovammaisen lapsen kuulon ja kielen kuntoutuksen, välttämättömät apuvälineet, tarvittavat tukitoimet päiväkotiin ja kouluun sekä tarvittaessa sopeutumisvalmennuksen ja tulkkipalvelun. Tämän kokonaisuuden hahmottamisessa auttaa hyvän palvelusuunnitelman tekeminen oman kunnan vammaispalvelun kanssa….

Ensimmäinen ja kuntoutuksen kannalta alkuvaiheessa tärkein kontakti kuulovammaisen lapsen perheelle on hoitava kuulokeskus tai vastaava yksikkö. Pienten lasten kuulon kuntoutus on useimmiten keskitetty yliopistosairaaloihin, mutta joissakin keskussairaaloissa on myös lasten kuntoutustyöryhmä. Sairaalan tarjoama kuntoutus on suurimmalta…

Toispuoleinen kuulovamma viittaa tilanteeseen, jossa lapsi ei kuule toisella korvalla normaalisti. Yhdellä korvalla ei kuule yhtä hyvin kuin kahdella. Jos lapsella on toispuoleinen kuulovamma, hänen puheenerotuskykynsä alenee jo vähäisessä taustamelussa ja lapsi joutuu lukemaan huulilta…

Tohtori Hilkka Jääskelä-Saari: Mikrotia ja kuuleminen Yleistä tietoa Mikrotiatapauksia on Suomessa noin 4/10.000 syntyvää lasta, joista 88,5 prosenttia ovat toispuoleisia ja 93 prosenttiin liittyy korvakäytäväpuutos tai –ahtauma. Suutarla et al vuoden 2007 tutkimus käsitti 190…

Synnynnäiset tai pian syntymän jälkeen aiheutuneet kuuloviat voidaan todeta nykyisin käytettävissä olevilla tutkimusmenetelmillä varhain. Kansainvälisten suositusten mukaan tavoitteena on kuulovikojen toteaminen ja kuntoutuksen aloittaminen puoleen ikävuoteen mennessä. Tavoitteen toteutumiseen vaikuttavat monet tekijät, mutta ennen kaikkea…