Kieli

Hiljattain julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan taustahäly heikentää normaalikuuloisten taaperoikäisten kykyä käsitellä kuulemaansa tavalla, joka voi vaikuttaa puheenerotuskykyyn ja myöhempään kielenkehitykseen. Tutkimuksessa mukana ollut Oulun yliopiston logopedian yliopisto-opettaja Elina Niemitalo-Haapola arvioi Kuuloavaimelle, että lievän taustahälyn aiheuttamat ongelmat…

Viittomakieli on useimmiten kuuleville kuulovammaisen lapsen vanhemmille vieras kieli, joten kielen käyttöönotto vaatii panostusta. Kuitenkin, kuten missä tahansa kielessä, mitä enemmän sitä käyttää, kielen käyttö helpottuu. Alla on listattu erilaisia mahdollisuuksia opetella ja kehittää viittomakielen…

Viittomakielet ovat itsenäisiä kieliä samoin kuin puhutut kielet yhtä ilmaisuvoimaisia kuin puhutut kielet: mistä tahansa aiheesta voi keskustella, lausua runon, kertoa vitsin jne. syntyneet spontaanisti kuurojen yhteisöissä kansallisia, joissakin maissa on jopa useita viittomakieliä Maamme…

Puheterapeutti saa terapian alkaessa aina tarpeelliset tiedot lapsesta. Tällaisia tietoja ovat esim. perheen käyttämä kieli/kielet sekä lapsen kielellinen taso ja puheen/viittomien tuotto. Lisäksi puheterapeutilla tulee olla tiedot kuulovian vaikeusasteesta, syystä ja syntymisen ajankohdasta. Kuulokäyrän muoto ja…

Puheterapia on terapia- ja  kuntoutusmuoto, jonka tarkoituksena on auttaa kieli- tai puhehäiriöistä lasta tai aikuista. Terapialla poistetaan, lievennetään tai ehkäistään kielen ja puheen häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ongelmia. Puheterapiassa kuntoutetaan myös syömis-…

Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja synnynnäinen tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Jo kohdussa vauva tunnistaa oman äitinsä äänen. Puheen, kielen ja kommunikoinnin kehitys pohjautuu varhaiseen vuorovaikutukseen, joka alkaa jo äidin ja vauvan…

Lapsen kielen kehitykseen vaikuttavat mm. vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutus, ympäristön tarjoamat kielelliset virikkeet, lapsen omat kehitysedellytykset ja kielellinen lahjakkuus. Lapsen kuulovamma vaikuttaa myös usein kielen kehitykseen; mitä vaikeampiasteinen kuulonalenema on, sitä enemmän se vaikuttaa….

Kehityksellisellä kielihäiriöllä (ent. kielellinen erityisvaikeus, dysfasia) tarkoitetaan poikkeavaa kielen kehitystä, johon ei löydy syytä neurologisista, aistitoimintojen, tunne-elämän tai ympäristön erilaisuuksista. Lapsen kieli ei kehity iän mukaisesti, vaikka muu toiminta on ikätasoista. Vaikeudet ovat yksilöllisiä ja…

Kielen ja kommunikointitaitojen kehityksen edellytyksenä on vuorovaikutus. Vauvan mahdollisuudet vuorovaikutukseen alkavat heti syntymästä. Alkuun vuorovaikutukseen riittävät kosketus, katse ja ääni. Puhumista ei kannata lopettaa, vaikka vauvalla todettaisiin kuulovamma. Vaikeastikin kuulovammainen lapsi voi aistia äänen kehollaan, mutta tällöin…