Tiia Huotari on 13-vuotias kajaanilainen, joka on tänä syksynä aloittanut yläkoulun. Syntymäkuurolla Tiialla on toisessa korvassa sisäkorvaistute. Toisessa korvassa on kuulokoje, mutta se vaihdetaan istutteeseen vielä tämän vuoden aikana. Hänen perheeseensä kuuluvat vanhemmat Hanna ja Kari sekä kaksi kuulevaa pikkusiskoa, 10-vuotias Taru ja 8-vuotias Tea.
Hanna-äiti kertoo, ettei Tiialla ole pidennettyä oppivelvollisuutta. Ikätovereidensa tavoin Tiia meni esikouluun 6-vuotiaana ja aloitti koulun 7-vuotiaana. Tavallisesta oppivelvollisuudesta huolimatta Tiia on saanut opiskella normaalia pienemmässä ryhmässä. Alakoulussa hänen luokallaan oli 12 oppilasta. Nyt yläkoulussa hän viettää koulupäivänsä 19 henkilön luokassa.
Kielten opiskelu voi tuottaa kuulovammaiselle hankaluuksia. Vieraissa kielissä on äänteitä, joita suomessa ei ole. Etenkin vieraan kielen puhuminen ja kuullunymmärtäminen saattavat tuntua vaikeilta, jos ei kuule puheen intonaatiota. Tiia on opiskellut englantia ja haastatteluhetkellä hän on ollut jo muutamalla ruotsin tunnilla.
Englannissa sanojen lausuminen ja kuullun ymmärtäminen ovat tuntuneet vaativilta. Hanna kertoo, että he ovat sopineet koulun kanssa, ettei Tiia joudu suorittamaan kuullun ymmärtämisen tehtäviä pelkästään kuulon varassa. Hän saa aina myös kirjallisen version kuulemastaan.
FM-laitteeseen Tiia tutustui jo päivähoidossa. Ala-asteella laitetta käytettiin satunnaisesti. Nyt yläkoulun alettua Hanna ja Kari ovat sopineet koulun kanssa, että laitetta käytetään aluksi kaikilla tunneilla.
– Myöhemmin käyttöä voidaan vähentää, riippuen siitä, miltä Tiiasta itsestä tuntuu.
Avustajaa vanhemmat eivät ole kokeneet tarpeelliseksi. Ensimmäisellä ja toisella luokalla Tiialla oli ryhmänohjaaja, joka oli ohjeistettu kiinnittämään huomiota erityisesti Tiiaan.
Hanna kehuu Tiian opettajia, jotka ovat ottaneet Tiian kuulovamman hyvin huomioon. Heitä on kiinnostanut oppia lisää kuulovammoista ja niiden huomioimisesta.
– Toisaalta kaikki opettajat eivät aina muista tai ymmärrä, että hän on laitteidenkin kanssa huonokuuloinen. Tiia kuitenkin puhuu niin hyvin. Kuunteluolosuhteet on huomioitu Tiian kouluissa loistavasti. Alakoulussa hänen luokkaansa lisättiin akustiikkalevyjä. Opettaja laittoi ikkunoihin pitkät, paksut verhot ja lattialle muutamia mattoja melua vaimentamaan.
Yläkoulun tilat taas ovat vastikään peruskorjatut. Akustiikka on huomioitu hyvin.
– Luokat ja käytävät olivat yllättävän hyvät, kun kävimme kuntoutusohjaajan kanssa tekemässä tupatarkastuksen, Hanna iloitsee.
HANNAN NELJÄ VINKKIÄ KUULOVAMMAISEN LAPSEN VANHEMMILLE
1. Vaatikaa tavallista pienempi opetusryhmä. Melua on vähemmän, ja opettajalla mahdollisuus antaa enemmän aikaa lapselle.
2. Vaatikaa koulun kuunteluolosuhteet kuntoon. Koulupäivä on väsyttävä, jos akustiikka on huono.
3. Koulun ja kodin yhteistyö on tärkeää. Pyrkikää siihen, että yhteydenottokynnys on matala puolin ja toisin.
4. Samalle luokalle olisi hyvä saada vanha ystävä. Koulutie on paljon tasaisempi kulkea ystävän kanssa.
Teksti: Marjo Myyryläinen
Julkaistu alun perin Nappi-lehdessä 3/2013