Sisäkorvaistute ei 12-vuotiasta Bilalia hidasta. Hän harrastaa aktiivisesti sekä jalkapalloa että yleisurheilua. Apuvälineiden käyttö vaihtelee lajista riippuen.
Pakkalan Palloseuran tulevaisuuden toivo pelaa jopa viisi turnausta vuodessa ja muita pelejä on keskimäärin yksi tai kaksi kuussa. Jalkapallokentällä Bilal käyttää sekä harjoituksissa että otteluissa FM-laitetta, joka välittää ääniä radioaaltojen avulla. Valmentajalla on käytössään lähetin ja Bilalilla istutteen prosessoriin kiinnitetty vastaanotin.
– Laitteen avulla kuulen jos valmentajalla on jotain sanottavaa siitä mitä teen pallon kanssa. Joukkuekaverien mielestä FM-laite on jännä koska kuulen valmentajan salaisia viestejä kentälle.
Muita lapsia kiinnostaa kovasti myös Bilalin implanttileikkaus.
Bilal pitää hyvää huolta laitteistaan ja joukkuetoveritkin ovat oppineet varomaan ettei se mene joukkueen arjen tuoksinassa rikki. Mutta 11-vuotiaiden elämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista – kuten vaikka kerran Helsinki Cupissa.
– Olen pitänyt kuulolaitteesta hyvää huolta enkä ole antanut sen kastua, mutta viime kesänä Hesa Cupissa kadotin FM-laitteeni vastaanottimen juuri kun olin menossa kentälle.
Yleisurheilua Bilal harrastaa Vantaan Salamoissa. Koska yleisurheilu ei ole joukkuelaji, Bilal käyttää harjoituksissa ja kilpailuissa pantaa muttei FM-laitetta.
– Valmentaja ei anna ohjeita samalla tavalla kuin jalkapallossa.
Bilalin esimerkki todistaa, että urheilua voi harrastaa täysillä myös implantin kanssa.
– Harrastuksista saa paljon uusia kavereita ja oppii uusia lajeja.
