Puheterapeutti saa terapian alkaessa aina tarpeelliset tiedot lapsesta. Tällaisia tietoja ovat esim. perheen käyttämä kieli/kielet sekä lapsen kielellinen taso ja puheen/viittomien tuotto. Lisäksi puheterapeutilla tulee olla tiedot kuulovian vaikeusasteesta, syystä ja syntymisen ajankohdasta.
Kuulokäyrän muoto ja tyyppi sekä tiedot kuulokojeen tai sisäkorvaistutteen hyödystä näkyvät kuulokäyrässä, jonka puheterapeutti saa aina lapsen käydessä kuulontutkimuksessa sairaalassa. Myös mahdollisista muista lapsen kehitykseen vaikuttavista asioista on tärkeä saada riittävästi tietoa. Puheterapeutti saa kuntoutussuunnitelman, jossa on määritelty lähiajan terapian tavoitteet. Jos lapsi on pieni, ei kaikkia asioita ole vielä välttämättä tiedossa.
Terapian kuluessa tehdään havaintoja ja arviota ja muutetaan terapiaa tarpeen mukaan lapselle sopivaksi. Terapian kesto ja terapiamäärät ovat yksilöllisesti lapsikohtaisesti sovittavia. Tavallisesti terapiakertoja on 1-2 viikossa. Terapiaa voidaan jaksottaa ja pitää välillä taukoja. Lapsella, jolla on vaikea kuulovamma puheterapia kestää yleensä useita vuosia. Puheterapiaa voidaan antaa myös ohjaavana esim. vanhemmille tai vanhempien ryhmälle. Jos lapsen kielen ja puheenkehitys lähtee varhain kehittymään normaalilla tavalla ei yksilöllistä puheterapiaa tarvita ehkä lainkaan. Alle kouluikäinen kuulovammainen lapsi on kuitenkin aina kehitysseurannassa sairaalan kuulokeskuksessa.
Puheterapeutti Satu Rimmanen, TYKS
