Kuva: Tuomas Linna Peruskoulun jälkeiselle opintopolulle on useita eri vaihtoehtoja ja samaan ammattiin voi päätyä hyvinkin erilaisia väyliä pitkin. Yleisimpiä valintoja ovat lukio ja ammatillisen perustutkinnon tarjoavat ammattioppilaitokset. Sekä ylioppilas- että ammattitutkinnon voi saada suorittamalla kaksoistutkinnon.
Lukioon ja ammattioppilaitoksiin haetaan yhteishaussa helmi-maaliskuussa. Lisäksi syksyllä on ammatillisten tutkintojen ja korkeakoulujen yhteishaku, mutta paikkoja on jaossa vähemmän kuin kevään haussa. Lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan kummassakin on mahdollista opiskella viittomakieltä äidinkielenä, jos opiskelija niin valitsee. Opintoihin tulee silti kuulua kirjoitetun suomen tai ruotsin opintoja.
Jos peruskoulun arvosanojaan haluaa korottaa tai lisää miettimisaikaa valinnoilleen, voi käydä tutkintokoulutukseen valmentava koulutuksen (TUVA). Valmentavien koulutusten ja kansanopistojen linjoille on omat hakunsa, joiden ajankohdat vaihtelevat.
Kuurojen kansanopisto tarjoaa viittomakielen opetusta viittomakielisille, kuuleville ja maahanmuuttajille. Rovalan kansanopistossa Rovaniemellä, Pohjois-Savon opistossa Kuopiossa ja Turun kristillisessä opistossa voi puolestaan opiskella viittomakielen ohjaajaksi.
Lukio
Lukio on yleissivistävä oppilaitos, jossa opiskellaan 1,5 kuukauden pituisissa jaksoissa kursseittain eri aineita. Kursseja on suoritettava vähintään 75 ja aineyhdistelmäänsä voi koulun tai niiden yhteistyön tarjonnan rajoissa vaikuttaa itse. Lukion oppimäärän voi suorittaa päivä- tai iltalukiossa sekä etänä. Yleensä lukio kestää 3-4 vuotta, mutta opintoihin on perustellusta syystä mahdollista saada lisää suoritusaikaa.
Tavanomaisten lukioiden lisäksi nykyisin on paljon erityislukioita, joissa voi lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon lisäksi suorittaa koulun tehtäväalueen erityisopintoja. Näitä voivat olla esimerkiksi luonnontieteet, taideaineet tai urheilu. Eiran aikuislukiossa Helsingissä on myös opiskellut useita viittomakielisiä samanaikaisesti.
Lukio-opintojen loppupuolella suoritetaan ylioppilastutkinto, jossa kirjoitetaan nykyisin vähintään viisi koetta. Äidinkieli on kaikille pakollinen, mutta syntymäkuurojen tai varhaislapsuudessa kuuroutuneiden on mahdollista korvata se suomi toisena kielenä –kokeella. Kolme muuta koetta voi valita reaalin, matematiikan, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen joukosta.
Vieraiden kielten kuullunymmärtämiskokeisiin voi selvitysten perusteella saada erityisjärjestelyjä tai vapautuksen niistä. Kirjoituksia järjestetään keväisin ja syksyisin, ja valitsemansa aineet voi kirjoittaa joko yhdellä kirjoituskerralla tai hajautetusti.
Ylioppilastutkinto antaa hakukelpoisuuden yliopistoon. Ammattikorkeakouluun ja ammatillisiin oppilaitoksiin voi usein hakea lukion päättötodistuksella.
Ammattiopinnot
Ammatilliseen perustutkintokoulutukseen voi hakeutua peruskoulun tai lukion jälkeen. Koulutuksen kesto riippuu hakijan taustasta ja aiemmasta osaamisesta, mutta peruskoulun jälkeen opinnot kestävät useimmiten kolme vuotta. Kun takana on 3–5 vuotta alan työkokemusta, voi hakeutua suorittamaan ammatti- tai erikoisammattitutkintoa.
Ammatillisia perustutkintoja voi suorittaa lukuisilla eri aloilla. Opinnot sisältävät sekä oppilaitoksessa tapahtuu lukuaineiden opetusta että käytännön työssäoppimista koulussa ja työpaikoilla. Ammattitutkinnon ohella voi suorittaa lukio-opintoja ja ylioppilastutkinnon.
Joillain aloilla on vaatimuksia tai suosituksia hakijan terveydentilasta, jotka tulee varmistaa ennen hakemista. Muutoin opintoihinsa voi hakea mukautuksia ja tarvittaessa myös erityisjärjestelyjä.
Ammatillisen tutkinnon voi hankkia myös oppisopimuksena, jolloin suurin osa opinnoista suoritetaan työtehtävissä. Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen, johon te-toimiston asiakas voi saada palkkatukea. Tutkintoon kuuluvat kirjalliset opinnot suoritetaan oppilaitoksessa.
Ammatilliset erityisoppilaitokset
Jos ammatillisissa opinnoissa ja työllistymisessä tarvitsee erityistä tukea, voi hakeutua ammatilliseen erityisopetukseen. Ammattitutkintoihin kuuluvia opintoja opiskellaan pienryhmissä ja teorian sijaan opintojen pääpaino on usein käytännön tekemisessä. Lisäksi opiskelijat saavat tukea sekä opintoihin että arkeen.
Opiskelijalle tehdään lakisääteinen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siihen kirjataan opintojen edistymisen kannalta olennaiset tukitoimet ja yksilölliset järjestelyt, mikä mahdollistaa opintojen mukauttamisen. Alaikäisen kohdalla mukauttamissuunnitelma tehdään erillisissä neuvotteluissa vanhempien suostumuksella.
Ainakin entisessä Turun kuulovammaisten ammattikoulussa, joka nykyisin tunnetaan AURA-instituuttina ja Helsingin Keskuspuiston ammattiopistossa on opiskellut viittomakielisiä. Pieksämäellä sijaitsevalla Bovallius-ammattiopistolla puolestaan on historiaa viittomakielisten talouskouluna.
Perustutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi ammatilliset erityisoppilaitokset järjestävät ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta ja koulutuskokeiluja. Jälkimmäisellä voidaan selvittää nuoren soveltuvuutta valitulle koulutusalalle. Koulutuskokeiluun voi saada maksusitoumuksen Kelasta, te-toimistosta tai vakuutuslaitoksesta. Osa ammatillisista erityisoppilaitoksista järjestää myös lyhytkestoisempia tutustumisjaksoja.
