Kuva: Tuomas Linna Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojen luonne vaihtelee suuresti aloittain, joten myös kuulemisen kannalta niihin liittyy omanlaisiaan erityispiirteitä. Aiempiin opintoihin verrattuna uutta on tyypillisimmin tilojen ja opetustilanteisiin osallistuvien henkilöiden suuri määrä. Joillain aloilla opiskeluympäristö voi olla hyvin kansainvälinen, jolloin opiskelijan tulisi kyetä kommunikoimaan sujuvasti myös vierailla kielillä.
Opetus saattaa tapahtua massaluentoina suurissa saleissa, joiden induktiosilmukan olemassaolo ja toiminta kannattaa varmistaa hyvissä ajoin ennen opintojen alkua. Lisäksi luennoitsijoiden jatkuva vaihtuminen vaatii sitkeyttä huolehtia mahdollisuuksistaan seurata opetusta.
Opintojen sujumista helpottaviin keinoihin pätevät korkeakoulussa samat periaatteet kuin toisella asteella. Korkeakouluissa tarjottava tieto on kuitenkin alempia koulutusasteita spesifimpää, ja luennoilla saattaa tulla hyvin nopeassa tahdissa hankalasti erotettavia nimiä ja ilmauksia.
Sekä opiskelijan osallistumista että tulkkausta helpottaakin, jos luentomateriaaleihin on mahdollista tutustua etukäteen tai ainakin aihepiiri on tiedossa. Nykyisin näin usein onkin.
Niin ammattikorkeakoulu- kuin yliopisto-opintoihinkin voi sisältyä pakollisia harjoittelujaksoja, joiden olosuhteet voivat olla kuulemisen kannalta haastavia. Näihinkin on useimmiten mahdollista saada mukautuksia tai erityisjärjestelyjä.
Infoa etukäteen
Korkeakouluissa opettajina ja luennoitsijoina on usein myös vieraskielisiä. Jo kieli- ja kulttuurierojen vuoksi kuulemiseen liittyvistä erityistarpeista kertomisessa saattaa tulla kurssisuoritukseen vaikuttavia väärinkäsityksiä.
Luennon alku voi olla hankala paikka selittää FM-laitteen käyttöä tai tulkin läsnäoloa, joten niistä on hyvä kertoa etukäteen sähköpostilla. Erityisen suositeltavaa opettajan etukäteisinformointi on kielikursseilla, joiden opettajana on natiivi eli kyseistä kieltä äidinkielenään puhuva henkilö.
Korkeakoulut tarjoavat hienoja mahdollisuuksia vaihto-opintoihin, joista voi olla hyötyä työllistymiselle. Kuulo- ja kommunikointikyvyn ohella opiskelijan sinnikkäällä ja avoimella asenteella sekä sosiaalisuudella on suuri merkitys vaihdossa pärjäämiselle.
Haku
Korkeakouluopintojen yhteishaku on tavallisimmin maalis-huhtikuussa. Lähes kaikilla aloilla järjestetään valintakoe, joka voi kirjallisen kokeen lisäksi sisältää myös soveltuvuuskokeita tai haastatteluja. Erityisesti jos koulutus valmistaa suoraan ammattiin, tulee ennen hakua selvittää ammattia koskevat terveydentilasuositukset tai -vaatimukset.
Valintakoetilanteen erityisjärjestelyihin saatetaan vaatia erillinen hakemus, jonka on oltava perillä pariakin kuukautta ennen valintakokeen järjestämistä. Hakulomakkeen liitteeksi vaadittavista dokumenteista on erilaisia käytäntöjä, mutta usein tarvitaan esimerkiksi haettavia erityisjärjestelyjä vastaava ylioppilastutkintolautakunnan päätös tai lääkärinlausunto.
Ammattikorkeakoulututkintojen suoritusajan kesto vaihtelee, haarukan ollessa tavallisesti 3,5–4,5 vuotta. Joillain koulutusaloilla tarjotaan myös ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Yliopistossa kandidaatin opinnot on mitoitettu kolmevuotisiksi ja maisteriopinnot kaksivuotisiksi. Yhteensä niihin voi käyttää korkeintaan seitsemän vuotta, ellei lisäaikaa myönnetä.
Viittomakieliset opinnot
Akateemisia viittomakielen ja siihen liittyvän kulttuurin opintoja on mahdollista opiskella Jyväskylän yliopistossa, jossa opetus tapahtuu suomalaisen viittomakielen lisäksi suomeksi ja englanniksi. Jyväskylän yliopistossa on myös vuonna 2010 avattu Viittomakielen keskus, joka koordinoi yhdessä muiden tahojen kanssa viittomakieltä koskevaa koulutusta ja tutkimusta.
Viittomakielen tulkkausta voi opiskella Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak) pääkaupunkiseudulla ja Kuopiossa sekä Diakonia-ammattikorkeakoulussa Turussa, mutta vain Helsingin kampuksilla. Tulkilta vaaditaan normaalia kuuloa (huom! myös huonokuuloinen voi valmistua tulkiksi, jos kuulon taso riittää), mutta nelivuotisen tutkinnon sisältöjä on Humakissa mukautettu myös kuuroille viittomakielisille sopiviksi.
Lisätietoa aiheesta
• Kuulovammaisen henkilön elämänkulku lapsuudesta aikuisuuteen. Elina Lehtomäki & Kirsi Niemi. Teoksessa Lonka, Eila & Korpijaakko-Huuhka, Anna-Maija. Kuulon ja kielen kuntoutus. Vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Palmenia-kustannus 2000.