Tuen tarpeen määrittäminen ja koulussa tarvittavat tukitoimet
Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla
Kristiina Pitkänen
Raisa Sieppi
Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään. Tuen määrittelyn perusteet ovat samanlaiset kaikille oppilaille, tuen tarpeesta tai vammasta riippumatta. Keskeinen rooli prosessin eri vaiheissa on opettajalla, oppilashuollon ammattihenkilöillä ja huoltajalla. Samat tukitoimet ovat käytettävissä kaikissa tuen vaiheissa; tuen määrä, laatu ja intensiteetti sen sijaan vaihtelevat. Kun oppilaalla on kuulovamma, tietyt tukitoimet ovat olennainen osa oppimisen ja koulunkäynnin tukea kaikissa tuen vaiheissa.
Kuuleeko koulu? –koulutuskokonaisuuden puitteissa on koottu tuen määrittelyyn ja tukitoimien kohdentamiseen liittyviä käytäntöjä, joiden on todettu olevan olennaisia kuulovammaisten oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tuessa. Tämä tukimateriaali esittelee esimerkkien avulla, miten kolmiportainen tuki rakentuu ja millaisia tukitoimia tuen eri vaiheissa voidaan tarvita. Tarkoitus on, että opetushenkilöstö voisi käyttää tukimateriaalia apuna, kun pohditaan, miten kuulovammaisen oppilaan oikea-aikainen tuki määritellään. Lasten ja nuorten oppimisvalmiudet ja erityistarpeet eroavat yksilöllisesti ja vaihtelevat koulupolun aikana, joten yksiselitteistä tuen rakentumisen mallia ei voida eikä ole tarkoituskaan laatia. Näiden esimerkkien tarkoituksena on ainoastaan havainnollistaa tukitoimien määrää, laatua ja syvyyttä yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa.
Yleinen tuki
Kun luokassa on huonokuuloinen oppilas, opettaja joutuu pohtimaan, riittääkö oppilaalle yleinen tuki. Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. Yleisimpiä oppimisympäristöön kohdistuvia muutoksia ovat, että luokkahuone on akustoitu ja kuulovammaisen, kuulokojeita käyttävän oppilaan istumapaikka on valittu siten, että hänellä on mahdollisimman hyvät kuunteluolosuhteet. Lisäksi oppilaalla on omien kuulokojeiden lisäksi todennäköisesti FM-laite, joka helpottaa kuuntelua ryhmässä.
Oppilaan tuen tarpeisiin vastataan tarvittaessa tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella tai ohjauksen keinoin. Todennäköistä on, että kuulovammainen oppilas tarvitsee ajoittain ennakoivaa tukiopetusta, jonka yhteydessä paneudutaan uusien opiskeltavien aihepiirien käsitteistöön ja häntä ohjataan erilaisten oppimisstrategioiden käytössä. Oppimista ja edistymistä kannattaa seurata oppimissuunnitelman avulla jo yleisen tuen aikana, jotta mahdollisiin muutoksiin kuulemisessa, jaksamisessa ja oppimisessa voidaan puuttua heti tuen tarpeen muuttuessa.
Edellisen kuvauksen perusteella voisi sanoa, että yleinen tuki riittää oppilaalle, jonka kuulovamma on lievä eikä hänellä ole muita oppimiseen liittyviä pulmia.
Esimerkki yleisen tuen järjestämisestä
| Opetussuunnitelman perusteet | Käytännön järjestelyt |
| Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. | • Luokkahuone on akustoitu • Oppilaan istumapaikka on valittu siten, että hänellä on mahdollisimman hyvät kuunteluolosuhteet • Oppilaalla on käytössä henkilökohtaiset kuulonapuvälineet |
| Oppilaan tuen tarpeisiin vastataan esimerkiksi tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella tai ohjauksen keinoin. | • Oppilas tarvitsee ajoittain ennakoivaa tukiopetusta, jonka yhteydessä paneudutaan uusien opiskeltavien aihepiirien käsitteistöön • Oppilasta ohjataan oppimisstrategioiden käytössä |
| Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea. | • Oppimista ja edistymistä seurataan oppimissuunnitelman avulla |
Tehostettu tuki
Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Kuulovammaisen oppilaan kohdalla nämä kriteerit täyttyvät useimmiten, sillä kuulonalenemansa vuoksi hän tarvitsee tiettyjä tukitoimia jatkuvasti sekä useampia tukimuotoja samanaikaisesti.
Tehostetun tuen vaiheessa on todennäköistä, että yleisessä tuessa jo käytössä olevien tukitoimien lisäksi monikanavaiset työtavat, kuten huulioluku, visualisointi ja mahdollisesti myös sormiaakkosten käyttö eriyttävinä työtapoina korostuvat. Tarvetta voi olla myös säännölliselle yksilölliselle osa-aikaiselle erityisopetukselle, esimerkiksi tunti viikossa. Tällöin voidaan esimerkiksi paneutua vieraan kielen kuuntelutehtäviin, lausumiseen tai muihin kielen oppimisen haasteisiin.
Tukitoimia suunniteltaessa ja tukea järjestettäessä tulee muistaa, että tehostettu tuki annetaan muun opetuksen yhteydessä joustavin opetusjärjestelyin. Luokanopettajan ja eritysopettajan yhteisopettajuus mahdollistaa joustavat ryhmittelyt ja eriyttämisen esimerkiksi matematiikan oppitunneilla. Koulunkäynnin ohjaajan tuki voi olla tarpeen äidinkielen ja englannin kielen oppitunneilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu tehostetun tuen aikana. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Koulun opetushenkilöstöllä on mahdollisuus saada ohjausta Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista ohjauskäyntien ja koulutuksen muodossa. Tehostetussa tuessa oppimista ja opetusta ohjaa oppimissuunnitelma, joka päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa.
Esimerkki tehostetun tuen järjestämisestä
| Opetussuunnitelman perusteet | Käytännön järjestelyt |
| Tehostettu tuki annetaan muun opetuksen yhteydessä joustavin opetusjärjestelyin. | • Luokanopettajan ja eritysopettajan samanaikaisopetus mahdollistaa joustavat ryhmittelyt ja eriyttämisen • Koulunkäynnin ohjaajan tuki voi olla tarpeen esim. äidinkielen ja vieraiden kielten oppitunneilla |
| Esimerkiksi osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu tehostetun tuen aikana. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. | • Monikanavaisten työtapojen merkitys korostuu • Oppilas saa yksilöllistä osa-aikaista erityisopetusta säännöllisesti • Kielten oppimateriaalia eriytetään etenkin kuuntelutehtävien osalta • Ohjauskäynnit opetushenkilöstön tukena |
| Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. | • Oppimissuunnitelma päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa |
Erityinen tuki
Oppilaalla on mahdollisuus saada erityistä tukea, kun tehostettu tuki ei riitä. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityisen tuen piiriin ohjataan yleensä ne kuulovammaiset oppilaat, jotka tarvitsevat oppimisessaan moninaisia tukitoimia ja opetuksen järjestämisessä moniammatillista yhteistyötä. Oppilaan kielelliset taidot vaikuttavat olennaisesti tuen tarpeeseen. Oppilaalla voi olla myös vaikeuksia oppimisessa, tarkkaavuudessa tai hänellä on muita vastaavia haasteita. Aiemmin käytettyjen tukitoimien lisäksi hän saa osa-aikaisessa erityisopetuksessa tukea kielellisten vaikeuksien tukemiseen ja mahdollisesti kuntoutusta puheterapian muodossa. Ohjaus- ja tukipalvelut voivat toteutua oppilaan tukijaksoina Valteri-koulussa, missä oppilaan taitoja voidaan arvioida ja tukea moniammatillisesti.
Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun HOJKSin mukaisesti. Jokaisen oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Vieras kieli ja etenkin englannin kieli voi olla kuulovammaiselle oppilaalle se oppiaine, jonka kohdalla oppimäärän yksilöllistämistä joudutaan pohtimaan. Tätä ennen oppiainesta on eriytetty ja käytössä on ollut opetuksen erityisten painoalueiden mukainen ydinoppiaines. Mikäli tukitoimet eivät siltikään riitä eikä oppilas pysty suoriutumaan hyväksytysti, oppimäärä voidaan yksilöllistää.
Esimerkki erityisen tuen järjestämisestä
| Opetussuunnitelman perusteet | Käytännön järjestelyt |
| Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. | • Osa-aikainen erityisopetus kielellisten vaikeuksien tukena • Oppilas käy Valteri-koulussa tukijaksolla kielellisten taitojen tarkemmissa arvioinneissa • Kuntoutus voi toteutua säännöllisenä puheterapiana |
| Jokaisen oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. | • Vieraan kielen oppiainesta on eriytetty ja käytössä on ollut painoalueiden mukainen ydinoppiaines. Mikäli tukitoimet eivät riitä, oppimäärä voidaan yksilöllistää |
| Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun HOJKSin mukaisesti. |
• Pidennetyssä oppivelvollisuuden oppilaalla on oikeus kaksivuotiseen esiopetukseen • Opetusta ohjaa HOJKS, joka päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa |
Tuen rakentuminen koulupolulla
Kuulovammaisen oppilaan tuen tarpeen määrittely on aina yksilöllistä ja yksilölliset erot ovat suuria. Jollakin lapsella tuen tarve on vähäistä, ja toinen tarvitsee tukea jatkuvasti ja monessa muodossa. Oppilaan aloittaessa koulupolkuaan ei tuen tarve välttämättä ole edes tiedossa. Tuen tarve ja tukimuodot eivät myöskään välttämättä säily samoina koko kouluaikaa. Olennaista kaikissa tuen vaiheissa on, että oppimisympäristössä käytetään kullekin oppilaalle sopivinta kommunikointitapaa tai kieltä; tukiviittomia, viitottua puhetta tai viittomakieltä.
Erityisen tärkeä tukitoimi kuulovammaisen lapsen koulupolulla on tiedonsiirto eri nivelvaiheissa. Oppilaan aloittaessa koulua on tärkeää saada mahdollisimman kattavasti lapseen liittyvää tietoa – ei pelkästään varhaiskasvatuksen puolelta vaan myös muilta lapsen kanssa työskenneiltä tahoilta, kuten kuntouttajilta. Näin turvataan hyvä alku koulunkäynnille. Oppilaan siirtyessä toiselta kolmannelle luokalle kielellisen oppiaineksen määrä kasvaa, mikä edellyttää lapselta hyvää sana- ja käsitevarastoa sekä ymmärtävää lukutaitoa. Samaan aikaan voi alkaa uutena oppiaineena vieras kieli, jos se ei ole alkanut jo ensimmäisellä luokalla. Kuulovammaisen oppilaan oppimista tuleekin tässä vaiheessa seurata tarkasti ja tarjota tukea oikea-aikaisesti. Seitsemännelle luokalle siirryttäessä, varsinkin jos oppilaan koulu vaihtuu, on myös huolehdittava siitä, että tieto hyvistä kuunteluolosuhteista, apuvälineistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta siirtyy uusille opettajille.
Kuulovammaisen oppilaan kanssa työskentelevien tuleekin jatkuvasti seurata ja arvioida oppilaan edistymistä, jotta tuen tarpeet voidaan mahdollisimman varhain havaita. Kuulovammainen lapsi saattaa myös jonkun asian parissa tarvita hetkellisesti enemmän apua kuin yleensä. Joustavuus tukitoimien järjestämisessä on keskeistä.
Lähteet
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Opetushallitus
