Kuulovika voi olla lapsen ainoa oire, jolloin kuntoutuksessa voidaan keskittyä kuulon kuntoutukseen. Useimmiten kuulovika vaikuttaa myös lapsen puheen- ja kielenkehitykseen, minkä huomioiminen on luonnollinen osa kuulovammaisen lapsen kuntoutusta. Jopa 30–40 %:lla kuulovammaisista lapsista on kuulovian lisäksi muitakin oireita, jotka vaikuttavat kehitykseen tai jotka on syytä huomioida kuntoutuksessa.
Omassa väitöskirjatutkimuksessani selvitimme 214 pohjoissuomalaisen kuulovammaisen lapsen muut oireet. Lapsista 101:llä (47 %) oli muita oireita kuulovian lisäksi. Arvioimme oireita tarkemmin ja totesimme, että 84 (39 %) lapsella todettiin sellaisia lisäoireita, joiden arvioitiin vaikuttaneen lapsen kehitykseen tai oppimiseen. 53 lapsella oli useampi kuin yksi muu oire. Muiden oireiden esiintyminen vaikuttaa oleellisesti kuulovammaisen lapsen kuntoutumisen ennusteeseen.
Tehdyissä tutkimuksissa muut oireet on usein jaoteltu seuraavasti: 1. kehitysviivästymät ja oppimisvaikeudet 2. näkövammat 3. liikunnallisen kehityksen poikkeavuudet 4. pään ja kaulan alueen rakennepoikkeavuudet 5. muut rakennepoikkeavuudet tai muut oireet / sairaudet. Tavallisimpia kuulovammaisten lasten muita oireita ovat eriasteiset kehityksen viivästymät ja kehitysvammaisuus, joiden merkitys lapsen kuntoutumisennusteessa on oleellinen. Myös muiden oireiden lukumäärällä on merkitystä. Mitä enemmän kuulovammaisella lapsella on muita oireita, sitä huonompi on yleensä kuntoutumisen ennuste.
Omassa tutkimusaineistossani 36 lapsella (16.8 %) oli todettu kehitysvamma. Muiden oireiden esiintyvyys näkyy alla olevassa taulukossa.
Suurin osa kuulovammaisten lasten lisäoireita kartoittavista tutkimuksista on tehty lapsilla, joiden kuulovika on vaikea-asteinen. Muutamissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että muut oireet ovat yhtä yleisiä lieväasteisissa ja keskivaikea- tai vaikea-asteisissa kuulovioissa. Tämä tuli esille myös omassa tutkimuksessani. Kuulovian vaikeusaste ei siis kerro meille lapsen muiden oireiden todennäköisyydestä. Tutkimuksissa on todettu, että vaikeasti kuulovammaiset lapset ohjataan herkemmin kokonaiskehityksen arviointiin ja tarkempiin tutkimuksiin. On muistettava, että myös lieväasteisissa kuulovioissa lapsen kokonaiskehityksen arviointi on tärkeää.
Lapsen kuulovian etiologialla on merkitystä muiden oireiden esiintyvyydessä. Lisäoireita esiintyy enemmän lapsilla, joiden kuulovian syy on raskauden aikainen infektio tai keskosuus, kuin lapsilla, joiden kuulovian syy on tuntematon tai johtuu perintötekijöistä. Keskosuus, siihen liittyvä tehohoito ja raskauden ajan infektiot ovat riskitekijöitä kuulovian lisäksi monille muille sairauksille ja kehityksen viivästymille. Omassa aineistossani 23/35:stä (65.7 %) lapsesta, joiden kuulovian etiologia oli hankinnainen, todettiin muitakin oireita kuulovian lisäksi. Niillä lapsilla, joiden kuulovian syy jäi tuntemattomaksi tai oli perinnöllinen, muita oireita oli selvästi vähemmän, 78/179 (43.6 %).
Kuulovammaisten lasten muut oireet ovat tavallisia ja hyvin vaihtelevia, minkä vuoksi kuulovammaisen lapsen kuntoutus tulee aina suunnitella yksilöllisesti.
Teksti: Foniatri, LT Sanna Häkli, Oulun yliopistollinen sairaala
Artikkeli on alun perin valmistunut Häklin Satakieliseminaariin 2015 valmisteleman esityksen tiivistelmäksi ja se on ilmestynyt seminaariohjelmassa.
Lisätietoa aiheesta
• Häkli, S (2014). Childhood hearing impairment in Northern Finland: prevalence, aetiology and additional disabilities. Väitöskirja, Oulun yliopisto.
• Häkli S, Luotonen M, Bloigu R, Majamaa K, Sorri M. (2014) Childhood hearing impairment in northern Finland, etiology and additional disabilities. Int J Pediatr Otorhinolaryngol. 2014 Nov;78(11):1852-6.