Kuulovamman varmistumisen jälkeen selvitellään tarpeen mukaan aiheuttavia tekijöitä, koska tällöin kuntoutus voidaan kohdistaa oikein. Vanhempia usein myös mietityttää miksi lapsella on kuulovamma, erityisesti jos suvussa ei muita kuulovammoja ole.
Perinnöllisyys
Periytyminen voi olla vallitsevaa, jolloin myös jommallakummalla vanhemmalla on kuulovika. Peittyvästi periytyvässä kuuloviassa perintötekijä tulee molemmilta vanhemmilta, jotka useimmiten ovat normaalikuuloisia kantajia. Lapsen kuulovika on usein yllätys vanhemmille, koska lähisukulaisilla ei useinkaan ole kuulovikoja. Perinnöllinen kuulovika on usein synnynnäinen, mutta joskus kuulo voi huonontua varhaislapsuudessa. Joskus kuulovika liittyy johonkin perinnölliseen oireyhtymään, jossa alentunut kuuloon yksi oire muiden joukossa.
Sikiökehityksen aikaiset häiriöt
Sikiökehityksen aikaiset häiriöt vaurioittavat korvaa herkimmin raskauden alkupuoliskon aikana, jolloin korvan rakenteet ovat kehittymässä. Herpes-virusten sukua oleva Sytomegalovirus on merkittävin sisäkorvaperäisten kuulovammojen aiheuttaja geneettisen periytyvyyden jälkeen.
Auditiivinen neuropatia
Auditiivisessa neuropatiassa vika on korvan ja aivokuoren välisissä auditiivisissa radoissa. Kuulontutkimuksissa ei välttämättä näy kuulon alenemaa, vaan ongelmat ilmenevät kuullun prosessoinnissa.
Mikrotia ja atresia
Mikrotia tarkoittaa ulkokorvan ja korvakäytävän epämuodostumista, joka voi olla tois- tai molemminpuolinen. Mikrotia voi myös liittyä muuhun oireyhtymään. Kuulovika on useimmiten välikorvatyyppinen, jolloin sisäkorvan toiminta on normaali. Ääni ei kuitenkaan pääse sisäkorvaan saakka riittävän voimakkaana, jos korvakäytävää ei ole tai se on hyvin kapea. Atresia tarkoittaa korvakäytävän umpeumaa.
Harvinaiset vamma- ja sairausryhmät
Kuulovamman sisältäviä harvinaisia diagnooseja on maailmanlaajuisesti satoja, Suomessakin useita kymmeniä. Yksittäiseen diagnoosiryhmään voi kuulua parikin tuhatta henkilöä, joihinkin vain muutama kymmenen. Suomen kokoisessa maassa voi olla vain muutama tai mahdollisesti yksi ainoa kyseisen diagnoosin saanut. Usein kuulovamma liittyy oireyhtymään ollen yksi monista oireista. Osa kuulovamman sisältävistä sairauksista tai oireyhtymistä on suomalaiseen tautiperintöön liittyviä, osa satunnaisesti esiintyviä.
Muut kuulovammoja aiheuttavat tekijät
Äidin vaikeat yleissairaudet voivat joskus häiritä sikiön hyvinvointia ja olla siten kuulovianriskitekijöitä. Riskitekijöitä ovat myös keskosuus, hapenpuute ja syntymään liittyvät vammat. Hoidon kehittymiseen liittyen kuuloviat ovat hyvin pienillä keskosillakin nykyään harvinaisia. Joihinkin lapsuusiän sairauksiin voi liittyä kuulovaurio. Tunnetuin lienee bakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus, joka onneksi on nykyään harvinainen. Päähän kohdistuvat vammat voivat aiheuttaa kuulovian missä iässä tahansa. Myös joidenkin lääkkeiden tiedetään aiheuttavan sisäkorvavaurioita.
Lähteet:
Foniatri Mirja Luotonen: Kuulo ja Kuuloviat. Avaintietokansio. KLVL ry, tarkistettu 2012.
Päivähoidossa on kuulovammainen lapsi – opas päivähoidon henkilöstölle. 2011. Kuuloliitto ry.
Päivi Vataja: Harvinaiset vamma- ja sairausryhmät. Kuuloliitto ry
