Kuulokäyrä on kuulontutkimuksessa saadun kuulokynnyksen graafinen esitys. Sen avulla on saadaan käsitys siitä, miten lapsi kuulee eri ääniä.
Yllä olevassa esimerkissä on esitetty erilaisia äänilähteitä taajuuden ja voimakkuuden perusteella. Työmaapora pitää matalaa ja voimakasta ääntä. Linnunlaulu taas on korkeaa ja vähemmän voimakasta.
Puheen ymmärtämiselle tärkeimmät taajuudet ovat 500-4000Hz välillä ja kuvassa tämä puhealue on havainnollistettu keltaisella värillä. Tämä niin sanottu ”puhebanaani” esittää puheen eri äänteiden taajuudet, jolloin saadaan käsitys siitä, mikä on kuulonaleneman vaikutus puheen ymmärtämiseen.
Esimerkkikäyrä on korkeilla taajuuksilla laskeva, mutta matalilla lähes normaali. Ilman kuulokojetta henkilö ei siis kuule linnunlaulua eikä korkeita konsonantteja. Jos kuulokojeella saadaan vahvistettua äänen voimakkuutta riittävästi, nämäkin äänet voidaan saada kuultavaksi.
Alempana näkyvä lyhyempi käyrä kuvaa epämiellyttävyyskynnystä, jolla kuvataan sitä äänenvoimakkuuden tasoa, milloin ääni koetaan epämiellyttäväksi. Normaali korva saattaa sietää äänen voimakkuutta jopa 115 db asti, mutta kuulovammaan saattaa liittyä myös koville äänille herkistymistä. Epämiellyttävyyskynnystä käytetään kuulokojeen säätämisessä, jolloin kuulokojeen antama vahvistus ei ylitä sitä.
