Kuntoutusohjaus on lakisääteistä toimintaa. Kuntoutujalle tulee nimetä yhteyshenkilö. Keskeistä on kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä arjen sujuminen. Tarkoituksena on konkreettisin toimin lisätä kuntoutujan ja hänen läheistensä hyvinvointia, elämänhallintaa, sosiaalista toimintakykyä sekä itsenäistä selviytymistä.
Kuulon kuntoutuksen tarkoituksenmukaisen toteutuminen ja edistyminen edellyttävät kuntoutusohjausta.
Kuntoutusohjaukseen kuuluu lapsen, perheen ja lähiyhteisön tukeminen ja seuranta (ohjaus, neuvonta, tiedottaminen, verkostoyhteistyö jne.) Kuntoutusohjaus on maksutonta ja kuuluu myös kuntoutujan lähiympäristölle, lähetettä ei tarvita.
Lapsen kuntoutusohjauksessa on aina monitahoinen verkosto eri toimijoita. Olennaista on lapsen kuntoutuksessa toimivien yhteinen ymmärrys lapsen kuulotilanteesta ja kuulovammaisen lapsen yksilöllisistä kuntoutustarpeista, apuvälineiden antamasta hyödystä ja lapsen kasvuun, kehitykseen, oppimiseen, puheen- ja kielenkehitykseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaikuttavista tekijöistä olisi hyvä vallita vanhempien ja lapsen kuntoutukseen osallistuvien tahojen välillä
Kuntoutusohjaus lähtee kuntoutujan tilanteen selvittämisestä ja arvioinnista kuntoutujan arjen toimintaympäristöissä. Lapsen ja perheen kuntoutumisen ja kuntoutusohjauksen yhteinen suunnittelu ja yhteistyön tavoista sopiminen. Sairastumiseen ja/tai vammautumiseen liittyvä tuki ja neuvonta. Kasvatusta ja koulunkäyntiä tukeva ohjaus. Ammattiin ja työelämään liittyvä ohjaus. Ensitieto ja sopeutumisvalmennus –kurssitoiminta.
Kuntoutusohjaus on lapsen/nuoren ja hänen perheensä ja lähiympäristön tukemista, ohjausta ja neuvontaa sairauden ja/tai vammautumisen aiheuttamassa muutostilanteessa.
Käytännön tiedon ja tuen tarjoaminen erityisesti kuulovamman toteamisen alkuvaiheessa ja lapsen ja perheen elämän erilaisissa nivelvaiheissa (päivähoitoon siirtyminen, esikoulun ja koulunaloitus, yläasteelle siirtyminen, jatko-opinnot).
Kuntoutusohjauksen tavoitteena on konkreettisin toimin tukea ja lisätä lapsen ja nuoren mahdollisuutta itsenäistymiskehitykseen, omatoimiseen selviytymiseen, hyvinvointiin ja elämänhallintaan.
Kuntoutusohjauksen ja kokonaiskuntoutuksen tarkoituksenmukaisen onnistumisen edellytyksenä on yhteistyö perheen kanssa ja hyvä, ajantasainen tiedonkulku eri toimijoiden välillä.
Kuntoutusohjaaja
Kuulonkuntoutusohjaaja on yksi yliopistosairaalan foniatrian tiimin jäsen. Kenttätyöntekijä, joka jalkautuu lapsen toimintaympäristöihin vieden tukea ja tietoa.
Kuntoutusohjaajalla on koulutuksen (kuntoutuksen ohjaaja amk/yamk) kautta laaja kuntoutuksen ja sen palvelujärjestelmän tuntemus ja luontainen pääsy kaikkiin kuntoutujan arjen toimintaympäristöihin ja yhteys verkoston toimijoihin. Kuntoutusohjaaja toimii yhteyshenkilönä perheen ja eri toimijatahojen välillä tuntien siten lapsen/nuoren ja perheen kokonaistilanteen. Kuntoutusohjaaja on rinnalla kulkija, kumppani lapsen elämänvaiheissa.
Kuntoutusohjaaja tai kuntoutuksen ohjaaja on erityistyöntekijä, joka tuntee sairastumisen ja vammautumisen tuomat muutokset ja vaikutukset oman vamma- tai potilasryhmänsä osalta.
Yhteistyö perheen-/-perheiden kanssa alkaa luottamuksen rakentamisella; ilman sitä ei kuntoutusohjaaja voi toimia.
Kuntoutusohjaaja toimii yhdyshenkilönä sairaalan, kodin, päiväkodin, koulun sekä asiakkaan kuntoutukseen osallistuvien muiden ammattihenkilöiden ja viranomaisten välillä; kuntoutuskoordinaattoreina.
Kuntoutusohjaaja vie kentälle tietoa ja tukea lapsen/nuoren perheelle ja verkoston toimijoille ja puolestaan tuo kokonaistietoa yliopistosairaalan foniatrian tiimille.
Kuntoutusohjaajat toimivat kuntoutuksen asiantuntijoina omalla erikoisalallaan sekä tiedottavat, kouluttavat ja konsultoivat kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä.
Kuntoutusohjaaja tekee kotikäyntejä sekä muita käyntejä kuntoutujan tarpeiden mukaisesti muun muassa päiväkotiin tai kouluun. Olennaista on lapsen verkoston tukeminen, ohjaus ja neuvonta lapsen elämän vaiheissa. Kuntoutusohjaajat osallistuvat verkostokokouksiin sairaalan sisällä ja yliopistosairaalassa sekä kuntien terveys-, sosiaali- ja/tai sivistystoimessa.
Kuntoutusohjaajan rooli yhteyshenkilönä lapsen ja perheen, sairaalan, päivähoidon, koulun ja kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden ja palvelujärjestelmien välillä.
Kuntoutusohjaajalla on kuuntelijan rooli. Sen kautta kuntoutusohjaaja saa tuntumaa perheessä jo olevaan tietoon- ja kokemusmaailmaan. Vanhemmuuden tukeminen ja kommunikaation toimivuuden merkitys kuulovammaiselle ja hänen ympäristölleen; tuki- ja ohjaus. Kuntoutusohjaajan huomioi koko perheyhteisön ja lapsen verkostossa toimivat eri kohtaamistilanteissa. Tapaamisella tapahtuvien havaintojen kautta saadaan ”eväät” omaan työhön ja avaimia yhteistyöhön eri ammattihenkilöiden kanssa.
Kuntoutusohjaajan rooliin ja tehtäviin kuuluu ymmärryksen herättäminen kuulovammaisuutta kohtaan, asenteisiin vaikuttaminen.
