Tablettien eli kosketusnäytöllisten taulutietokoneiden käyttö on yleistynyt varhaiskasvatuksessa ja kuntoutuksessa. Tabletti on oiva väline kuntoutuksen tukemiseen kotonakin. Sen avulla voi muun muassa harjoitella vuorovaikutustaitoja ja auttaa lasta keskittymään. Hannele Merikoski on Avainsäätiön Esteetön viestintä –hankkeen erityisasiantuntija ja lasten terapiakeskus Terapeijan (nyk. Coronaria) sivutoiminen puheterapeutti, joka käyttää Applen iPad-tablettia työssään. Tabletti toimii hänellä myös lasten kuntoutuksessa.
Tabletilla voi kannustaa lasta tekemään asioita, jotka hän saattaa muutoin kokea vaikeina.
– Piirtäminen ja maalaaminen eivät välttämättä muuten kiinnostaisi. Mahdollisuus luovaan taiteelliseen ilmaisuun on tärkeää varsinkin, jos on kielellisiä ongelmia. Kun tekeminen tabletilla on helppoa ja jälki hienoa, kannustaa se tekemään myös käsillä. Tabletti soveltuu kaiken ikäisille. Vauvakin oppii käyttämään sitä.
Tabletteihin on tarjolla sovelluksia eli applikaatiota, appseja. Applen iPadin sovelluksia on AppStoressa. Toisen suositun merkin, Samsungin laitteisiin sovelluksia saa GooglePlay-kaupasta. Merikoski käyttää iPadia, koska sille on tällä hetkellä eniten kuntoutukseen ja opetukseen soveltuvia sovelluksia.
– Erityisesti Pohjois-Amerikassa puheterapeutit, opettajat ja muut alan ammattilaiset ovat mukana kehittämässä iPad-sovelluksia. Muut tablettilaitteet sovelluksineen kehittyvät jatkuvasti, mutta tällä hetkellä tarjonta on iPadia rajatumpaa. Osa sovelluksista on ilmaisia, kun taas osa voi maksaa jonkin verran.
– iPadiin kehitetyt opetuksen ja puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän sovellukset ovat hintavampia, Merikoski kuvaa.
Sovellukset ovat tällä hetkellä pääasiassa englanniksi. Suomeksi tarjonta laajenee koko ajan. Merikoski kertoo, että monet viestintään tarkoitetut ohjelmat pystyy itse äänittämään ja kirjoittamaan helposti suomeksi tai ruotsiksi.
Sovelluskaupassa on runsaasti pelejä, satuja ja seikkailusovelluksia. Merikoski kehottaa aikuisia tutustumaan niihin ja miettimään, miten ne soveltuvat lapselle. Vuorovaikutusta ei tue se, että vuorovaikutus tapahtuu pelkästään lapsen ja laitteen välillä.
– Mieluummin niin, että on joku toinen, vaikka toinen lapsi pelaamassa. Tietysti voi harjoitella itsekseen, kuten läksyjäkin tehdään.
Aikuinen voi leikkiä ja pelata lapsen kanssa tabletilla vapaa-ajalla. Piirrosohjelmilla, kuten Notability-sovelluksella, voidaan pelata piirrä ja arvaa -peliä. Toinen voi piirtää ja toinen arvata vaikka viittomalla.
Merikoski harjoittelee lasten kanssa tablettien avulla esimerkiksi itsenäistä pukeutumista.
– Lapsen on helpompi ohjata toimintaansa, kun ensin mietitään, mitä halutaan pukea. Puettava vaate piirretään iPadin ja sitten se väritetään. Sama tehdään kaikille vaatteille. Kun vaatteet on puettu, lapsi lähettää vaatteiden kuvat äidille sähköpostilla.
– Hän arvaa heti ensimmäisistä kirjaimista luettelossa, mikä on äidin osoite. Sitten hän soittaa terapeutin puhelimella isille ja kertoo olevansa valmis. Löysi helposti myös isän yhteystiedot puhelimesta. Merikoski huomauttaa, että kaikkea oppii ilman laitteitakin. Tabletit innostavat ja ovat motivoiva alku.
Pelejä voi käyttää palkintoina. Kun lapsi on terapiassa ensin tehnyt Merikosken määräämät tehtävät, hän saa vapaasti pelata hetken vaikka Angry Birdsiä. Tärkeintä on aina tehdä asioita alusta loppuun. Merikoski vertaa tablettia värikynään. Se on väline, jolla tehdään töitä. Se ei saa muodostua pääasiaksi.
– Joskus tuntuu, että ihmiset odottavat laitteilta liikaa. Ihan kuin ne tekisivät jotain valmiiksi. Käsillä tekemistä ei sovi unohtaa. Hän muistuttaa, että liikkuminen ja kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa ovat kehittymiselle tärkeintä. Tabletti on siihen oiva lisä.
– Jos mieluummin pelaa tabletin kanssa kuin lähtee lähtee leikkimään kavereiden kanssa, on tärkeää pohtia, onko laite oikeassa roolissa lapsen elämässä.
Teksti: Marjo Myyryläinen
Julkaistu alun perin Nappi-lehdessä 2/2013
