POVer-kuulo-, liikunta- ja näkövammaisten pedagoginen oppimisverkosto
POVer on pääkaupunkiseudulla toimiva pedagoginen osaamisverkosto. Sen ovat suunnitelleet Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan opetustoimet kuulo-, liikunta- ja näkövammaisten oppilaiden koulunkäynnin tukemiseksi. Osaamisverkostossa yhdistyvät koko pääkaupunkiseudun pedagoginen osaaminen, moniammatillinen yhteistyö sekä paikallinen tieto opetuksen järjestämisen eri vaihtoehdoista. Pover-osaamisverkoston tehtävänä on lisäksi oppilaan ja perheen tukeminen sekä organisaatioiden välinen yhteistyö moniammatillisesti.
Ensimmäinen POVer verkosto- ja koulutustapaaminen järjestettiin torstaina 14.3.2012 HEROssa (Helsingin Erilaiset Oppijat) pääkaupunkiseudun kouluissa kuulo-, liikunta- ja näkövammaisten oppilaiden kanssa työskenteleville sekä muille asiasta kiinnostuneille. Verkostopäivään osallistui noin 60 henkilöä. Edustettuina olivat sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen moniammatillinen henkilöstö luokan- ja lastentarhanopettajista erityisopettajiin ja kouluavustajista terapeutteihin. Lisäksi mukana oli eri järjestöjen edustajia sekä vanhempia.
Neuropsykologi Petriina Munck Oppimis- ja osaamiskeskus Ruskiksesta piti päivän aluksi todella mielenkiintoisen ja käytännönläheisen luennon oppimisen neuropsykologisesta näkökulmasta. Luento antoi paljon ajateltavaa, siitä sai lisää ymmärrystä oppimisvaikeuksien taustalla vaikuttaviin syihin ja poiki ideoita omaan työhön ja arkeen.
Luennon jälkeen vanhemmat pitivät arvokkaita puheenvuoroja kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten lasten koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Esitysten sisällöt ja esimerkit olivat suoraan lasten arjesta ja antoivat paljon konkreettisia vinkkejä ammattilaisille.
Lounaan jälkeen tilaisuus jatkui pienryhmissä. Kuulovammaisten ryhmässä, mihin itse osallistuin, oli mukana parisenkymmentä henkilöä ja keskustelu oli vilkasta. Puhuimme mm. siitä mitä tehdä, kun oppilas ei suostu käyttämään kuulolaitetta koulussa. Nivelvaiheiden yhteistyö ja lapsen siirtyminen päiväkodista kouluun ja myöhemmin yläkouluun herätti myös keskustelua.
Pedagogisten arvioiden ja -selvitysten teko kiinnosti luokanopettajia. Erilaisten tukimuotojen järjestäminen herätti paljon kysymyksiä; kuka määrittää tuen tarpeen, miten tuki koulussa järjestetään ja kuka sen järjestää? Luokanopettajat tunsivat tarvitsevansa apua pedagogisen arvion, oppimissuunnitelman sekä HOJKSin (henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma) tekemiseen. Tähän POVer voikin antaa tukea esim. ohjauskäyntien muodossa. Myös vieraiden kielten opiskelu herätti paljon kysymyksiä ja se miten vieraita kieliä tulisi kuulovammaiselle lapselle opettaa.
Uuden kolmiportaisen tuen (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) häilyvät rajat herättävät opettajissa paljon ihmetystä ja tähän toivottiinkin selvennystä, kuten myös siihen missä vaiheessa eri oppiaineita tulisi yksilöllistää vai selviytyykö oppilas koulussa tarjottavien tukijärjestelyjen avulla yleisen opetussuunnitelman mukaisesti.
Palaute tapahtumasta oli positiivinen, lisää vastaavanlaisia tapahtumia toivottiin. Kuulovammaisten lasten opettajia toivottiin enemmän mukaan POVer-verkostoon kertomaan ja vaihtamaan kokemuksia siitä, miten he toimivat kuulovammaisen oppilaan kanssa. Kodin ja koulun yhteistyöstä toivottiin myös lisää keskustelua. Tiedon levittäminen vanhemmille ja myös tiedon kerääminen vanhemmilta oli idealistalla tulevaisuutta ajatellen. POVerilta toivottiin kouluille ja opettajille ideapankkia kaikkien yhteiseen käyttöön. Vanhempien puheenvuorot koettiin erityisen hyviksi ja tärkeiksi ja näitä toivottiinkin tuleviin tapahtumiin enemmän, samoin kuin keskustelua arjen konkreettisista tilanteista.
Koska yhä useampi kuulovammainen lapsi käy koulua omassa lähikoulussa, opettajilla on entistä suurempi tarve saada tukea työhönsä. Täten POVerin merkitys kasvaa ja sitä on tärkeä kehittää. Tästä on hyvä jatkaa!
Salla Kurki
kuulovammaisen koululaisen äiti
luokanopettaja, POVer-työryhmän jäsen