Artikkeli pohjautuu Turun yliopistossa tehtyyn pro gradu -tutkielmaan Sisäkorvaistutetta käyttävien oppilaiden integroituminen yleisopetukseen. Kuuloliitto myönsi tutkielmalle apurahaa.
Haastattelin tutkimukseeni sisäkorvaistute-oppilaita sekä heidän luokanopettajiaan. Tutkimustulokset olivat lupaavia ja kannustavia. Sisäkorvaistutetta käyttävät oppilaat viihtyivät ja pärjäsivät yleisopetuksessa, heillä oli ystäviä, eivätkä he kokeneet tulleensa kiusatuksi kouluyhteisössä.
Opettajat olivat muokanneet oppimisympäristöä sisäkorvaistutetta käyttävän oppilaan tarpeiden mukaan ja tarvittaessa annettiin tehostettua tukea. Sisäkorvaistutetta käyttävät oppilaat edistivät yleisopetuksessa suvaitsevaisuutta ja solidaarisuutta, ja heitä pidettiin koulussa rikkautena.
Istutteen suurimpana hyötynä voidaan tutkimustulosteni mukaan pitää sosiaalista integraatiota. Monet sisäkorvaistutetta käyttävät oppilaat kertoivat olevansa koulukavereidensa kanssa tekemisissä paljon vapaa-ajallaankin. Lähikoulussa opiskelu vahvisti sisäkorvaistutetta käyttävän oppilaan itsetuntoa sekä identiteettiä ja lapsi koki olevansa normaali ja hyväksytty omana itsenään. Tutkimustulosteni pohjalta voidaan todeta, että sisäkorvaistutetta käyttäviä oppilaita tulee kannustaa yleisopetukseen, jos heidän kuulontasonsa sekä oppimiskykynsä siihen riittävät.
Sisäkorvaistuteleikkaukset ovat yleistyneet kuulovammaisilla lapsilla viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Arvioiden mukaan vuonna 2011 sisäkorvaistutetta käyttäviä lapsia oli Suomessa noin 270. Sisäkorvaistuteleikkauksia tehdään vuosittain 50–70, joista puolet lapsille. Nykyisin Suomessa keskimäärin 80 prosenttia erittäin vaikeasti kuulovammaisena syntyneistä lapsista saa sisäkorvaistutteen varhaislapsuudessa.
Sisäkorvaistute on sähköinen kuulonapuväline. Istute pyritään asentamaan molemminpuolisena vaikeasti kuulovammaisina syntyneille lapsille noin vuoden iässä. Sisäkorvaistutteen hyöty lapsen myönteiseen kielen kehitykseen on kiistaton. Lapsen kuulon taso on leikkauksen jälkeen parempi ja kuuleminen vaivattomampaa.
Istutteen varhaisessa vaiheessa saaneet lapset käyvät viisi kertaa useammin yleisopetuksen koulua kuin kuurot lapset; erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoittuvat tulevaisuudessa yhä useammin yleisopetukseen omassa lähikoulussa. Suuntaus on oikea, sillä vammaispalvelulain mukaan opetuksessa tulee tähdätä inklusiiviseen, kaikille avoimeen yhteiskuntaan. Onnistunut integraatio koostuu monesta palasesta: kuunteluolosuhteiden muokkaamisesta, teknisten apuvälineiden käytöstä sekä tuen tarjoamisesta oppilaalle.
Teksti: Katri Stenius