Sosiaalisilla taidoilla kiusaamista vastaan

Kiusataanko lasta koulussa?

Kun lapsi kertoo toisten käytöksen tai sanojen loukkaavan, siitä tulee aina puhua. On tärkeää keskustella myös mahdollisista päivän aikana tapahtuneista ikävistä asioista ja niistä nousseista tunteista. Keskustelun kautta lapsi oppii erilaisia näkökulmia ja voi saada keinoja toimimiseen seuraavissa vastaavanlaisissa tilanteissa. Lapsella tulee olla luottamus siihen, että hän voi puhua pienemmistäkin huolista aikuisille, jolloin apua on helppo pyytää, myös kun isompia ja vakavampia asioita tulee vastaan. Joskus lapsi ei kerro kiusaamisesta kenellekään. Hän voi hävetä tilannetta ja ajatella, ettei kukaan, edes aikuinen, voi tehdä sille mitään. Tällöin esimerkiksi lapsen muuttunut käytös voi olla merkki kiusaamisesta.

Kiusaamisen merkit

Lapsi kieltäytyy menemästä kouluun tai yllättäen kadottaa kiinnostuksensa koulunkäyntiin
Koulumotivaatio heikkenee, arvosanat muuttuvat
Lapsi ei enää ole kiinnostunut koulun tai perheen aktiviteeteista
Lapsi on surullinen tai vihainen saatuaan puhelun, tekstiviestin tai sähköpostin
Hän tekee tai sanoo jotain, mikä ei ole hänen tapaistaan
Lapsella on psykosomaattisia stressioireita kuten kiputiloja, yleistä sairastelua tai nukkumisvaikeuksia

Auta lasta puolustautumaan

Lasta ei voi täysin suojata kiusaamiselta, mutta häntä voi ennalta opettaa toimimaan mahdollisissa kiusaamistilanteissa ja selviämään niistä. Asiantuntijat suosittelevat, että aikuiset opettaisivat lapsiaan puolustautumaan kiusaamista vastaan jo etukäteen.

1. Tarkkaile omaa asennettasi

Vanhemman asenteet ja tunteet lapsesta ja hänen kuulovammastaan vaikuttavat lapsen itsetuntemuksen ja -tunnon kehittymiseen. Jos vanhempi on ahdistunut tai epävarma lapsensa vammasta, lapsi voi aistia sen ja ajatella, että hänessä on jotain vialla. Lapsen on tärkeää aistia, että hän on kokonainen omana itsenään. Silloin hän voi kiusatuksi joutuessaan ymmärtää, ettei vika ole hänessä. Se on kiusaajassa.

2. Opeta lapselle ystävyydestä ja auta kehittämään kaveritaitoja

Ystävyyssuhteet saattavat olla monimutkaisia. Joidenkin lasten voi olla vaikeaa erottaa toisistaan kannustavat kaverisuhteet ja suhteet, joilla on toisenlaiset motiivit. Ystävyydestä kannattaa puhua kotona. Auta lastasi ymmärtämään, mitä ystävät tekevät ja mitä he eivät tee. Selvitä, ketkä ovat lapsesi ystäviä. Kutsu heitä kotiinne ja seuraa, kuinka he puhuvat ja leikkivät keskenään. Kotona lapsi voi harjoitella sosiaalisia taitoja tutussa ympäristössä. Etsi lapsellesi mahdollisuuksia kehittää ystävyyssuhteita koulun ulkopuolella esimerkiksi erilaisissa ryhmissä ja harrastuksissa.

On hyvä muistaa, että ystävät ja perheenjäsenet usein kiusoittelevat toisiaan hyväntahtoisesti. Äänenpainot, kehon asennot ja kasvojen ilmeet erottavat hyvän- ja pahantahtoisen kiusaamisen toisistaan. Kuulovammaisen lapsen voi olla vaikea lukea sosiaalisia vihjeitä ja selvittää, mikä on kiusaamista ja mikä ei. Lapsen kanssa voi harjoitella sosiaalisten tilanteiden lukemista leikin avulla. Puhu ystävällisellä ja vastapainoksi ilkeällä äänellä. Kerro sitten, mikä näiden kahden ero on. Voitte yhdessä harjoitella, mitä lapsi voi vastata ilkeilijöille.

Kiusatuilla lapsilla voi tutkimusten mukaan olla muita heikommat sosiaaliset taidot. Kyky kuunnella muodostaa kyvyn sosiaalisille taidoille, ja usein kuulovammaiset lapset tarvitsevat harjoitusta kuuntelemisessa. Kuulovamma voi vähentää hakeutumista tilanteisiin, joissa sosiaalisia taitoja voisi harjoitella.

Lapsen pitäisi oppia ottamaan vuoroja keskusteluissa, kyselemään toisilta, puolustamaan itseään, harjoittamaan “small talkia” ja kehumaan toisia. Lapselle voi myös olla vaikeaa lukea toisten ilmeitä ja eleitä, ja hän voi olla epävarma omista eleistään. Harjoittele lapsen kanssa kotona. Voit harjoitella hänen kanssaan ilmeitä peilin edessä: hän voi esimerkiksi tehdä ilmeen, joka kuvaa kulloistakin tunnetilaa (ilo, suru, innostus). Voitte myös harjoitella ruumiin kieltä miettimällä, miten mennään uuteen ryhmään ja näytetään ystävälliseltä. Lapselle voi muistuttaa, että esimerkiksi uuteen ryhmään pääsee kaikkein helpoimmin hymyilemällä ja osoittamalla kiinnostusta toisiin.

3. Neuvo, mitä kiusaajille voi vastata

Kieli voi olla kuulovammaisen lapsen heikkous. Sen takia on tärkeää neuvoa lapselle, miten kuulovammasta voi kertoa muille. Opeta lapselle muutamia lauseita, joita hän voi käyttää, jos joku kiusaa. Ne auttavat häntä luottamaan itseensä enemmän. Harjoitelkaa yhdessä sanomaan EI tai LOPETA. Sanojen käyttöä kannattaa harjoitella ensin yhdessä vanhemman kanssa. Etsikää kotona rauhallinen paikka, jossa voitte olla kahden kesken muiden häiritsemättä. EI ja LOPETA auttavat kertomaan muille, ettei pidä siitä, mitä itselle tehdään. Jos kokee olonsa uhatuksi, voi ottaa ne käyttöön.

Sanoja voi harjoitella seisomalla peilin edessä tai jonkun perheenjäsenen kanssa. Aluksi voi vetää ilmaa keuhkoihin ja sanoa kuuluvalla äänellä jämäkästi EI tai LOPETA. Sen jälkeen sen voi sanoa kuuluvammalla ja matalammalla äänellä. Harjoittelun jälkeen sana kannattaa ottaa käyttöön myös todellisissa tilanteissa. Silloin voi muistella, miten harjoitellessa sanoi EI ja käyttää sitä nyt silloin, kun joutuu kokemaan epäasiallista kohtelua.

5. Rohkaise lasta luottamaan itseensä

Lasta kannattaa rohkaista luottamaan itseensä ja mahdollisuuksiinsa. Lapsen itsetunto kohoaa, kun hän tietää olevansa muutakin kuin kuulovammainen. Vamma on osa häntä, mutta se ei määritä häntä kokonaan. Hän voi olla loistava parkouraaja, lahjakas matematiikassa tai tulla hyvin toimeen eläinten kanssa. Lasta voi rohkaista ajattelemaan hyviä puoliaan, jos joku kiusaa. Voitte tehdä yhdessä esimerkiksi hyvän mielen julisteen. Etsikää kuva, jossa lapsi on tyytyväinen ja onnellinen. Liimatkaa kuva paperille. Kirjoittakaa kuvan ympärille muiden ihmisten kannustavia, mukavia ja rohkaisevia kommentteja. Listatkaa myös asioita, joissa lapsi on hyvä ja taitava. Valmiin julisteen voi laittaa näkyvälle paikalle.

6. Tee suunnitelma kiusaamisen varalle

Puhu lapsesi kanssa kiusaamisesta. Kerro hänelle, että jotkut ihmiset saattavat sanoa tai tehdä ilkeästi. Tehkää suunnitelma, mitä teette kiusaamisen ilmetessä. Lasta kannattaa rohkaista ilmoittamaan kiusaamisesta aikuiselle. Hänellä on hyvä olla turvallinen ja luotettava aikuinen, jonka apuun voi luottaa. Jos lapsi ilmoittaa aikuiselle kiusaamisesta ja siitä keskustellaan yhdessä, hän selviää kiusaamisesta paremmin kuin ne, jotka eivät ilmoita.