Kuulovammaisen lapsen päivähoitomuodon valintaan vaikuttaa monet tekijät. Lapsen tukitoimien tarve, kielelliset taidot ja esimerkiksi perheen asuinpaikka ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, mikä päivähoitomuoto lapselle sopii parhaiten. Valintaa tehdessä kannattaa keskustella lasta kuntouttavan tahon kanssa ja pohtia eri vaihtoehtoja.
Päiväkoti
Päiväkodissa lapsi saa ammattilaisilta varhaiskasvatusta. Päiväkodissa työskentelee muun muassa lastentarhanopettajia (LTO), lastenhoitajia ja avustajia. Erityislastentarhanopettaja (ELTO) tai kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO) ohjaavat erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelevää henkilökuntaa.
Päiväkodin plussat ja miinukset:
+ ammattitaitoinen henkilökunta
+ voi saada avustajan
– melu
– mahdollisesti suuret ryhmät
Pääsääntöisesti kuulovammaisen lapsen päivähoito voidaan järjestää niin sanotuissa tavallisissa ryhmissä joko päiväkodissa tai perhepäivähoitajan luona. Mahdollisuutena on myös integroitu erityisryhmä tai erityispäiväkoti.
ERITYISPÄIVÄHOIDON tavoitteena on lapsen yksilöllisen tuen tarpeen varhainen havaitseminen sekä lapsen tarvitsemien tukitoimien ja hoidon turvaaminen. Lapsen tuen tarpeesta riippuen ryhmän kokoa voidaan pienentää tai ryhmässä voi olla ryhmä- tai henkilökohtainen avustaja.
INTEGROIDUISSA ERITYISRYHMISSÄ on lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea eli varhaiskasvatuksen pedagogista kuntoutusta. Ryhmiä muodostetaan tarpeen mukaan eri päiväkoteihin. Erityisryhmissä voi olla esimerkiksi kommunikaatiohäiriöisiä tai kuulovammaisia lapsia.
ERITYISPÄIVÄKOTIIN sijoitetaan erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Kasvatuksellinen kuntoutus tapahtuu toiminnallisesti strukturoiduissa pienryhmissä, mutta erityisen tuen tarpeet huomioidaan kaikessa toiminnassa.
Perhepäivähoito
Perhepäivähoito on kodinomaista, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa, jossa korostuvat perushoito ja leikki. Perhepäivähoito järjestetään pääsääntöisesti perhepäivähoitajan kotona.
Perhepäivähoidosta on erilaisia muotoja:
Perhepäivähoitajan omassa kodissa tapahtuva perhepäivähoito
Perhepäivähoitaja voi hoitaa omassa kodissaan samanaikaisesti enintään neljää alle kouluikäistä lasta. Lukumäärään lasketaan mukaan hoitajan omat lapset. Lisäksi voi olla yksi osapäivähoitoa tarvitseva esikoululainen tai koululainen.
Kolmiperhepäivähoito
Kolmiperhepäivähoidossa perhepäivähoitaja työskentelee perheiden sopimuksen mukaan lasten kodeissa. Kolmiperhepäivähoito edellyttää hyvää yhteistyötä ja joustavuutta kaikilta. Ruokahuollosta vastaa perhe, jonka kodissa hoito kulloinkin tapahtuu.
Ryhmäperhepäivähoito
Ryhmäperhepäiväkodissa kaksi hoitajaa voi samaan aikaan hoitaa enintään kahdeksaa lasta. Näiden lisäksi hoidossa voi olla kaksi esikoululaista tai koululaista. Jos hoitajia on kolme, hoidossa voi olla samaan aikaan enintään 12 kokopäivähoitoa tarvitsevaa lasta. Ryhmäperhepäivähoito toteutetaan usein kunnan osoittamissa tiloissa.
Perhepäivähoidon henkilöstön koulutus
Perhepäivähoitajat ovat suorittaneet yleensä perhepäivähoitajakurssin tai muun hoito- ja kasvatusalan tutkinnon. Perhepäivähoitaja työskentelee itsenäisesti ja vastaa oman ryhmänsä toiminnasta. Jos ryhmäperhepäivähoidossa työskentelee yhdessä kolme hoitajaa, heistä yhdellä on oltava ammatillinen perustutkinto.
Perhepäivähoidon plussat ja miinukset:
+ pieni ryhmä
+ usein kodinomainen ympäristö
+ mahdollisesti vähemmän sairasteluja, koska muita lapsia ei ole niin paljon
+ / – vaihteleva erityisosaaaminen
– hoitaja voi sairastella ja lomailla, jolloin varahoidon järjestäminen saattaa olla hankalaa
– lasten ikähaitari ryhmässä voi olla suuri
– hoitaja saattaa olla yksin lasten kanssa, jolloin valvonta voi joskus olla vaikeaa
LÄHTEET:
Keuruun kaupunki: Erityisvarhaiskasvatus
Kuopion kaupunki: Perhepäivähoito
Naantalin kaupunki: Perhepäivähoito
