Kuulon kuntoutus aloitetaan useimmiten perinteisillä akustisilla kuulokojeilla, joita on tarkoitus käyttää koko hereillä olon ajan. Mikäli lapsi hyötyy kojeista, hän oppii kuulemaan ja reagoimaan ympäristön ääniin ja puheääniin ääntelemällä. Jos puheen ja kielen omaksuminen etenee toivotusti, voidaan todeta kojeiden olevan lapselle sopiva apuväline. Mutta jos kojeilla ei saavuteta sellaista kuuloa, joka riittäisi puhutun kielen oppimiseen, harkitaan sisäkorvaistutteita.
Ennen kuin sisäkorvaistutteen/-istutteiden leikkausta harkitaan, lapselle tehdään erilaisia tutkimuksia. Niistä tärkein on kuulontutkimus, jolla selvitetään lapsen kuulon tasoa. Kuulontutkimuksia voidaan tehdä useita erilaisia, sekä kliinisiä että havainnointiin perustuvia.
Tärkeä tutkimus ennen sisäkorvaleikkausta on ABR-tutkimus, jossa tutkitaan äänen aiheuttamia aivorunkovasteita. Tutkimus on kivuton ja se kestää n. 30-40 minuuttia. Lapsen tulee olla tutkimuksen aikana unessa.
Vaikean kuulovamman kyseessä ollessa pyritään selvittämään myös kuulovamman syy ja mahdolliset muut sairaudet. Lapsi voidaan harkinnan mukaan lähettää silmälääkärin ja perinnöllisyyslääkärin tutkimuksiin.
Ennen leikkausta tulee tehdä myös magneettikuvaus ja tietokonetomografia, joilla selvitetään sisäkorvan, kuulohermon ja aivojen rakennetta. Näin tunnistetaan myös mahdolliset rakenteelliset esteet sisäkorvaistutteelle.
Kuulokeskuksen moniammatillinen työryhmä pohtii lapsen mahdollisuuksia hyötyä sisäkorvaistutteista. Työryhmä keskustelee vanhempien kanssa istutteen toiminnasta, rajoitteista ja mahdollisuuksista sekä istutehoitoon liittyvästä tiiviistä kuntoutuksesta. Lopullinen päätös leikkauksesta on kuitenkin aina vanhemmilla. Sisäkorvaistutteen käyttö edellyttää vanhempien sitoutumista pitkäaikaiseen kuntoutukseen.
Jo istutetta harkitessa sekä leikkauspäätöksen jälkeen on hyvä tavata muita sisäkorvaistutelasten vanhempia. Vertaisseurassa voi vaihtaa ajatuksia leikkaukseen, kuntoutukseen ja kieleen liittyvissä kysymyksissä sekä myös saada ymmärrystä ja tukea mieltä askarruttaviin asioihin ja mahdollisiin pelkoihin.
- LapCI ry on sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys
- KLVL ry:lla on 14 paikallisyhdistystä
- Juniori-ohjelma tarjoaa viittomaopetusta ja vertaistukea
- Facebookissa on useita keskusteluryhmiä
Suurin hyöty saadaan kun istute/istutteet asennetaan kielenoppimisen herkkyysikään nähden ajoissa, käyttämällä niitä jatkuvasti ja sitoutumalla kuntoutukseen. Jos lapsi on syntynyt vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovammaisena, istuteleikkaus pyritään tekemään ennen yhden vuoden ikää. Mitä aikaisemmin sisäkorvaistutteen antamaa kuuloinformaatiota saadaan lapsen aivojen kuulokeskukseen, sitä pienemmäksi jää puuttuvan kuulon aiheuttama kielellinen viive puheen kehityksessä. Puheen kehitys riippuu kuitenkin monesta muustakin tekijästä.
Suomessa sisäkorvaistuteleikkaukset tehdään yliopistollisissa sairaaloissa, jotka sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Sisäkorvaistuteleikkaus, laitteisto ja säädöt ovat käyttäjälle maksuttomia. Laitteeseen kuuluvat paristot ja akut korvataan 18 vuoteen tai opiskelujen päättymiseen saakka.
